Homo Anal Sex

Porno karhu homoseksuaaliseen meislle vierasta luvalla

Tyydytykseen sisältyvät myös eri kohtiin ruumista osoitetut hyväilyt jne. Kun kaikki miehet ovat vuorollaan tyydyttäneet ja hyväilleet jokaista naista noin kolmen minuutin ajan, tekevät naiset samoin miehille vuorollaan. Vasta tämän jälkeen voidaan aloittaa sukupuoliyhteys. Tätäkin tehdään vuorollaan eri henkilöiden kesken Eräässä rituaalissa heitetään kissa kiehuvaan vesipataan hebreankielisin saatesanoin ja homma jatkuu: Kissan luut otetaan talteen ja laitetaan oman sängyn ja patjan väliin.

Nahka kuivataan ja sen kääntöpuolelle tehdään tervalla risti. Nahkaa voidaan tämän jälkeen käyttää reumatismin lievittäjänä kun se asetetaan kipeään kohtaan.

Mainittakoon, että patjan alla olevat kissan luut edesauttavat unissaennustamisen taitoa. Kaiken toiminnan tulee olla asiallista ja rauhallista ja hermot on aina pidettävä kurissa monenlaisesta painostuksesta huolimatta Kuulemme, että maailmassa on miljoonia ihmisiä, jotka haluaisivat tulla täydellisiksi Saatanan palvojiksi, mutta kaikesta huolimatta Saatana ei hyväksy, koska nuo ihmiset eivät pysty tai halua noudattaa luonnon lakeja eli samoja, joita Saatana noudattaa.

Ja tuo laki on kuulemma seuraava: Hengentieteen Seuran perustaja Pekka Siitoin sekoitti ideologiassaan epämääräisellä tavalla kansallissosialismia, teosofiaa ja satanismia. Kansallissosialistisen ja muun natsimielisesti värittyneen poliittisen kirjallisuuden lisäksi Siitoin kustansi okkultismia ja parapsykologiaa käsitteleviä teoksia, muun muassa ufologiaa ja mustaa magiaa. Suuri osa teoksia oli hänen itsensä kirjoittamia.

Nuoruudessaan Pekka Siitoin opiskeli myös Suomen Teatterikoulussa. Lisäksi hän oli selvänäkijä Aino Kassisen oppilas vuosina — yhdessä Vesa-Matti Loirin kanssa. Kassinen perehdytti Siitoinin myös satanismiin, jota hän on sanonut harjoittaneensa siitä lähtien.

Siitoin perusti tuolloin okkultistisen Turun Hengentieteen Seuran, jota seurasi poliittis-okkulttinen Pegasos-seura. Turun Hengentieteen seuran aikoihin Siitoin suoritti kaukoparannusta ja julkaisi runsaasti alaan liittyvää kirjallisuutta. Showpaini ei alkuaikoinaan ilmeisestikään ollut pelkkää showta, joskus oteltiin tosissaankin. Englantilaisryhmä teki vierailun Suomeen manageri Don Robinsonin johdolla, joka "kertoi haluavansa etsiä Suomesta catch-painijoita, joita hän haluaisi harjoittaa Englannissa ja tuoda sitten Suomeen ottelemaan ja tehdä heistä todella suuria nimiä.

Virmolan päätoimittamat maailman hurjimmat tosielämän seikkailut sisälsivät jännittäviä, viihteellisiä kuvauksia rintamalta ja seikkailijoiden kokemuksista maailmalla. Suuri osa aineistosta oli ulkomailta, enimmäkseen Amerikasta ostettua, mistä johtuen tarinoiden sankarit usein olivat amerikkalaisia. Nyrkin sota- ja seikkailukuvaukset saattoivat olla tosipohjaisia, mutta sankarimyyttejä rakentavassa proosallisuudessaan olivat niin yksinkertaistettuja ja liioiteltuja, että lukijan on vaikea hahmottaa onko kertomus faktaa vai fiktiota.

Sama vaivasi muitakin varhaisia lukemisto- esimerkiksi alkuaikojen Apu ja miestenlehtiä. Faktan ja fiktion sekoittumiseen vaikutti muun muassa lehtien käyttämä kuvitus.

Tosikertomuksetkin olivat usein viihteellisin piirroskuvin elävöitettyjä, kun taas fiktiivisten, joskus todellisilla taistelupaikoilla ja -päivämäärillä varustettujen sotakertomusten kuvituksena saattoi olla valokuvia. Toden ja tarun sekoittuminen ei sinällään ole ihmeellistä. Sotaan on aina liitetty myyttisiä painotuksia, joilla varsinkin kansallista historiankirjoitusta väritetään.

Eikä ehdoton todenperäisyys muutenkaan ollut tärkeää tämän tyyppisissä lehdissä, joiden tarkoitus oli tarjota jännityksen ja seikkailun tunnetta. Enemmän kuin journalismista kyse oli silkasta ajanvietteestä.

Toisaalta Nyrkki- ja myöhemmin Nyrkkiposti-lehti tarjosi myös asiallisia kuvauksia ja artikkeleita aiheistaan, haastateltiin vielä elossa olevia sotasankareita, kerrottiin käynnissä olevasta Vietnamin sodasta ym.

Se sytytti koko Länsi-Afrikan roihuaviin liekkeihin, joita natsien ja italialaisten yhdistyneet miehitysarmeijat eivät pystyneet sammuttamaan. Nyrkki - tosi aikamiesten lehti tilauskuponki nro: Jokainen Nyrkin artikkeli on tosi tarina, ei milloinkaan keksitty. Saattaa olla, että joku juttuu vaikuttaa uskomattomalta, mutta tämä on silloin juuri sellainen tapaus, josta sanotaan, että todellisuus on tarua ihmeellisempi.

Joku voi vielä väittää, että "ei se ihan noin ollut! Pääasia on, että mitään ei vääristellä, että tosipohjaisuus ei kärsi. Tästä syystä me sanomme, että Nyrkki on tosi aikamiesten lehti. Lehtimiehet toi Nyrkkipostiin oman toimittajakuntansa. Juttuja lehteen kirjoitti muun muassa Hymyn erikoistoimittaja Ennala.

Hymyn lukijakirjeistä tuttu napina Ennalan uskontokielteisyyden ja seksijuttujen johdosta tuli myös Nyrkkipostin lukijapalstalle:. Ennala on lehdessänne töherrellyt jumalan kymmenestä käskystä.

Lähinnä kuitenkin siitä miten ne voidaan rikkoa ja miten ne rikotaan. Tämä on myös osoittanut sen, kuinka yleistä niiden väärin ymmärtäminen on. Ennalakaan tuskin voi kieltää näiden käskyjen paikkansapitävyyttä, kun Lutherin selitykset jätetään omaan arvoonsa.

Näin ollen tuntuu oudolta, että hän kehottaa kuudennen käskyn rikkomiseen. Eikö uskollisuus olekaan hyve? Eikö tehtyjä sopimuksia tarvitsekaan kunnioittaa? Onko mukamas oikein, että sopimuskumppani toista kuulematta rikkoo sopimuksen, tai muutoin toimii sen vastaisesti?

Käsittääkseni tällaisen menettelyn seuraukset voivat olla hirvittävät Tietenkin huonon sopimusmenettelyn tilalle voidaan tehdä uusi ja parempi. Onko ainoa tie uudistuksiin aina se, että vanhoja menettelyjä rikotaan niin yleisesti, että ne menettävät merkityksensä? Eikö siis ole mahdollista hävittää ihmisistä taantumuksellisuutta? Miten ihminen voi vapautua vioistaan? Ellei tätä halua ole, on ihminen taantumuksellinen Veikko Ennala käsitti Jumalan käskyt tavallaan.

Te käsitätte ne tavallanne. Ja te olette yhteensä vasta kaksi ihmisistä miljoonista ihmisistä. Eli näitä käskyjä ei voi koskaan lopullisesti ja täydellisesti arvostella. Kuinka ollakaan samassa numerossa julkaistiin sekatyömies-ylioppilas Lampisen kirjoitus otsikolla "Sanoma Suomen kansalle, jokaiselle, sinullekin Onko Ilmestyskirjan peto suomalainen? Juttuja lehteen kirjoitti myös nuoriso- ja musiikkilehti Stumpin entinen päätoimittaja Timo Toivola, jonka Lahtinen otti Lehtimiesten palvelukseen ostettuaan ja lopetettuaan Stumpin.

Julkkisten yksityiselämään kohdistuvat paljastukset, likapyykkejä ja menneisyyttä penkovat artikkelit saattoivat joskus olla sovittujakin, toivathan ne henkilöille lisää julkisuutta ja lisäsivät yleisön kiinnostusta. Päällekäyvän jutun sävyä tuskin oli henkilön kanssa sovittu. Toivomme, että tämä olisi viimeinen juttu Seija Simolasta!!!

Aivan totta, toivomme että kukaan ei enää joutuisi valehtelijoiden kirjoihin yhden laulajajulkkiksen takia. Seija Simolan vakiotapa nimittäin on antaa ystävällisesti haastattelu ja kun se sitten on ilmestynyt jossakin lehdessä, leimaa hän kaiken valheeksi. Huolimatta siitä, että hän on saanut tarkistaa jutun ennen painoon menoa. Lähes jokainen Seijan kanssa tekemisiin joutunut toimittaja voi kertoa saman tarinan: Seija on tehnyt hänestä valehtelijan.

Toivomme, että tämä olisi viimeinen juttu Seija Simola ei varmasti ollut ainoa julkkis, jonka kanssa Nyrkkipostin toimitus joutui napit vastakkain. Samassa numerossa tulilinjalle otettiin Ilkka "Frederik" Sysimetsä, lopetetun nuorisolehti Stumpin entinen päätoimittaja. Aihe juttuun tuli toimitukselle lähetetystä valokuvasta, jota toimittaja Timo Toivonen epäili Frederikin mainostempuksi. Monissa yhteyksissä on ihmetelty sitä, että kuljet Kisun kanssa kovin tiiviisti.

Sano vaan reilusti, että meistä on yritetty tehdä homoja. Sitä on vihjattu melko suoraan. Yksi toimittajakin otti meihin jo luottamuksellisesti yhteyttä ja pyysi saada tehdä jutun meidän "suhteesta". Kyllä varmaan sadat tytöt nauraa tässä kohdassa makeasti! Mitä ajattelet siitä Irwinin hommasta, alaikäiseen sekaantumisesta?

Mä olen täysin Irwinin puolella. Jos Irwin siitä linnaa saa, niin kyllä mä metelin nostan. Silloin mä kerron vähän, millaisia tyttöjä tuolla vastaan kävelee. Mä olen monta kertaa käynyt Irwinin kanssa naisissa ja kyllä mä tiedän, ettei Irwin ketään väkisin makaa. Joskushan voi sattua väärinkäsityksiä: Mitä sinä sitten niistä tytöistä kerrot?

Sen, ettei laulajien tarvitse ketään väkisin mukaansa ottaa. Ne tulevat itse väkisin mukaan. Suurin osa on tietysti sellaisia tyttöjä, jotka haluavat vaan vähän jutella saada nimikirjoituksen. Mutta paljon on niitäkin, jotka antaa suoraan ymmärtää, mistä on kysymys.

Jos tyttö riisuu siinä silmien edessä itsensä ja änkee viereen, niin mitäs siinä sitten teet. Tai paremminkin olet tekemättä. Pop-laulajan ei tarvitse maata ketään väkisin. Miehet, varokaa Frederikin nyrkkejä!

Nyrkkiposti oli aikansa showpainia. Kieli poskessa tehtyä tosielämän teatteria, jossa sattui tapaturmiakin. Fakta ja fiktio sekoittuivat. Ottelun antava osapuoli, lehti ja sen toimittajat, säästyi vähemmillä kolhuilla. Lehden palstoilla kanveesiin heitetyt julkkikset haukkoivat happea ja yleisö ihmetteli.

Loppujen lopuksi tuskin kenelläkään oli oikeasti hauskaa. Hymy ja Nyrkkiposti joutuivat pohtimaan harjoittamansa "ota kiinni mistä saat" -journalismin rajoja vuonna , jolloin Hymyn villeimmät jutut johtivat Julkisen Sanan Neuvoston perustamiseen, ja jälleen vuonna , jolloin rikoslakiin lisättiin pykälä yksityiselämän loukkaamisesta.

Pykälän kutsumanimeksi tuli Lex Hymy. Jokseenkin tasan vuosi sitten saapasteli toimitukseen mies, joka - monen muun tavoin - tiedusteli, tehdäänkö hyvä juttu. Toimitus tunsi hänessä Werneri Viillos -nimisen miehen.

Hän oli pari vuotta aiemmin osallistunut mm. Siihen jossa valitaan maamme suurin ja kaunein. Werneri ei ollut suurin. Eikä hän ollut kauneinkaan. Komea hän kuitenkin oli - ja on. Kokoelma kovia lihaksia ja teräksisiä jänteitä, kaikki sievästi niputettuina. Mutta ne olivat väärässä järjestyksessä palkintotuomarien mielestä.

Niiden, jotka etsivät pelkkiä lihaksia. Kuitenkin Werneri halusi kuuluisaksi. Kun tämä mainittu keino ei tepsinyt, hän ryhtyi miettimään muita. Hän keksi ja esitti muutamia niistä Nyrkki-lehdelle. Nyrkki antoi hänelle tilaisuuden: Kuka ja mikä on tämä mies?

Mitä muuta hän on tehnyt, mitä tekemättä jättänyt ja miksi? Matti Jämsä teki Apu-lehdessä kohutempauksia jo luvun alussa. Sairaalahoitoon johtanut ennätyssukellus, ennätyshyppy lentokoneesta, painimatsi karhun kanssa.

Jämsän tempauksissa avustajana toiminut Veikko Ennala harjoitti varhaista tutkivaa journalismia tarkkailemalla Helsingin huumekauppaa ja osti piikkimieheltä morfiinia suoneensa.

Apu-lehden jutusssa Ennala kuvaili Helsingissä puistonpenkillä kokemaansa morfiinihumalaa. Suomalaisen "tutkivan journalismin" johtotähdeksi nousi sittemmin Lehtimiesten kustantama Hymy, josta Ennala sai vakituisen paikan saatuaan potkut Apu-lehdestä.

Hymy-lehden suhde nousevaan huumekulttuuriin oli kohtalaisen liberaali, huumausaineita kyllä kauhisteltiin, kuten asiaan kuului, mutta suhde oli enimmäkseen avarakatseinen. Ulkomaanreportaasia tekevä Ennala ahmi matkallaan Jemenissä suun täydeltä Khat-huumetta ja valitti, kun aine ei tuntunut missään Hymy-lehden kohujuttuihin kuuluva LSD-testi nro: Hymy-lehden seuraamiin äärimmäisyystemppuilijoihin kuuluivat mm.

Hymy seurasi Hawkin edesottamuksia useissa numeroissaan käytännössä miehen koko uran ajan luvulle saakka. Hawkista ja hänen hypnoosinäytöksistään kirjoittivat toki muutkin lehdet, mm.

Monisivuisessa kuvasarjassa Hawk istuu hirven selässä rodeoaitauksessa yllään kouluratsastuspuku. Finnlevy tuotti Hakasalon hypnoosiäänilevyn Rentoutuminen ja tupakoinnin lopettaminen hypnoosin avulla vuonna Lämpötutka Oy tuotti osaisen hypnoosiäänite- ja VHS-kuvanauhasarjan vuonna Kerrotaan, että Hakasalon kehittämää "tajuntaan vaikuttamista ääniaalloilla" olisi käytetty Japanissa mellakoiden rauhoittamiseen.

Australian aboriginaalin parissa spiritualismia opiskelleessa Hawkissa riitti aineksia useammankin lehden juttuihin. Liioittelevaan ja erikoisuuksia esittelevään Hymyyn mies temppuineen sopi paremmin kuin hyvin. Kuin myös Nyrkkipostiin, jonka nro: Hawk väitti Clayn käyttävän hypnoottisia keinoja ja että tämä oli hypnoosin väärinkäyttäjä, ei rehti nyrkkeilijä. Olen istunut monissa Oliver Hawkin hypnoosinäytöksissä ja havainnut, että hänen taitonsa omassa ammatissaan on pettämätön.

Aina hän ei tarvitse edes kolmea sekuntia suggeroidakseen yleisön joukosta tulleille koehenkilöille mitä merkillisimpiä harha-aistimuksia. He kangistuvat, Hawkin niin määrättyä, luonnottoman jäykkyyden tilaan niin että heidät on voitu kantaa seinää vasten nojalleen kuin halot. Joskus he näkevät silmiensä edessä rahaa kasvavia puita ja seteleitä oksilta riipoessaan riemastuvat ylimmilleen. Toisinaan he päihtyvät sammumistilaan asti juotuaan vichyvettä, jonka Hawk on uskotellut olleen alkoholia.

Toisinaan taas heidän ihoaan kutisee sietämättömästi olemattomien muurahaisten ryömiskellessä vaatteiden alla. Ja yleisön riemu on rajaton, kun Hawk ilmoittaa koehenkilöittensä saapuneen saunaan, jossa on infernon kuumuus.

Niin miehet kuin naisetkin alkavat punoittaa ja hiota ja ryhtyvät riisuutumaan. Ei ole mitään epäilystä siitä, etteivätkö he kaikki viskoisi lattialle vihoviimeisenkin vaateriepunsa, ellei Hawk keskeyttäisi kokeen miten kuten säädyllisyyden rajoilla. Tyrmään Cassius Clayn hypnoosilla 3 sekunnissa. Hawkin haaste välitettiin Cassius Claylle, mutta ottelu ei toteutunut.

Sen sijaan sovittiin ottelu Hawkin ja nyrkkeilijä Purtsi Purhosen välille. Tästäkään ottelusta ei lopulta tullut mitään. Oliver Hawk pitää tiukasti kiinni käsistyksestä, että hänen näytöksensä ovat tieteisohjelmaa ja että ilman hänen julkisia näytöksiään ei hypnoosia mitenkään voitaisi tehdä tunnetuksi.

Ja ellei sitä taasen tunneta, sitä ei ymmärretä käyttää hyväksi esimerkiksi lääketieteen palveluksessa. Hän katsoo olevansa uranuurtaja, pioneeri Kun hypnoosia kohtaan Hawkin kaikista näytöksistä huolimatta yhä vielä tunnetaan epäluuloja, on häntä yleensä kohdeltu kaltoin. Lahdessa hänet julistettiin kolme vuotta sitten erityisillä seinäjulisteilla "noidaksi" ja vaadittiin hänen karkoittamistaan koko kaupungista.

Omalaatuisena ihmisenä Hawk ei ole pannut tikkua ristiin maineensa puhdistamiseksi. Päin vastoin hän on valanut öljyä liekkeihin puhumalla vakavin naamoin uudesta uskontokunnasta, jonka kohtapuoliin perustaisi. Sen nimi olisi oleva "Saatananpalvojat". Vähemmän hirveältä ei myöskään kuulosta hänen toinen yhdistyksensä, "Suomen rituaalimurhaajat ry", joka sekin pian aloittaa "pontevan toiminnan".

Kun näin on, jokseenkin mahdotonta on sanoa, missä kaikessa hänen puheensa pitävät paikkansa. Eikö siis hänen Claylle osoittamansa haastekin ole vain omalaatuisen huumorintajun ilmaus, jonka maailmanlehdistö kuitenkin otti todesta? Oliver Hawk on vakavissaan ja todellakin malttamattomana odottelee, että pääsisi todistamaan kuinka mitättömiä ruumiinvoimat ovat hengenvoimien so.

Mikäli ottelusta tulee tosi, on tämän lehden lukijoilla minun kauttani kehänvieruspaikka. Olen nähnyt, miten Hawk on saanut raavaan miehen nujertumaan lankavyyhtenä lattialle vain hänen ohimoaan kevyesti sipaistuaan. Näin "nopea toimitus" vaatii kuitenkin pitempiaikaista kanssakäymistä, toisin sanoen että hypnotisoija ja hypnotisoitu tuntevat entuudestaan toisensa.

Näin ollen luulen, että Hawk ei asetu Clayta vastaan kylmiltään, vaan keskustelee hänen kanssaan kenties useaankin otteeseen ennen varsinaisen rähäkän alkua. Silloin hän ei tarvitse 3 sekuntia enempää aikaa. Ja niin on maailma näkevä kummia: Tuiman katseen ja muutaman sanan voimalla Cassius Clay putoaa jaloiltaan. Tätä juttua tehdessäni Oliver Hawk antoi jälleen näytteen siitä karheasta huumorista, joka hänelle kaiken haudanvakavuuden vastapainona on ominaista.

Erikoisen elämänsä päätteeksi hän mainitsi haluavansa myös erikoisen kuoleman, ei mitään poroporvarin vitkallista, tavanomaista loppua. Viisi vuotta sitten hän Mikkelissä esiintyessään muutti koehenkilönsä jälleen koiriksi, joiden oli määrä äreinä ja mustasukkaisina vartioida ruokapurtiloitaan. Kun Hawk sitten ryhtyi ärsyttämään "koiriaan", ryntäsivät nämä ulvahdellen hänen kimppuunsa ja eräs koehenkilö iski jopa hampaansa Hawkin ranteeseen.

Mahtava loppuhuipennus todellakin, joskaan ei juuri eettinen. Mies joka kuollessaan häviäisi jäljettömiin. Suomen tunnetuimpiin ja kiistellyimpiin esiintyjiin luvulla kuulunut Hakasalo ei kuollut hypnotisoimiensa ihmiskoirien puremaan, mutta kylläkin lavalle. Loppu kohtasi Hakasalon sydänkohtauksen muodossa Kemin työväentalolla vuonna , samassa paikassa, missä hän kolmekymmentä vuotta aiemmin oli pitänyt ensimmäisen Suomen esiintymisensä.

Claes Cedercreutz Tieteellinen Hypnoosi ry: Olen julkisesti suuren yleisön edessä näyttänyt toteen joka ikisen hypnoosista esittämäni väitteen. En ole puhunut sanaakaan, jota en pystyisi heti todistamaan. Minua vastaan hyökätään kuitenkin jatkuvasti. Triangeli Fahler, Hilden ja Cedercreutz on lähtenyt syyhyttä saunaan ja ruvennut levittämään minusta perättömiä tietoja Minun touhujani on väitetty vaarallisiksi.

Jos joku sytyttää ladon palamaan, eihän siitä syytetä tulitikkutehtailijaa. Tai jos joku tappaa kirveellä toisen, ei sekään ole kirveskauppiaan syy. Tulitikkuja ja kirveitä saa reseptittä. En minä ole vastuussa siitä, mitä muut mahdollisesti saavat hypnoosilla aikaan Väitetään, että koehenkilöllä ei voi teettää mitään sellaista, mikä on vastoin hänen moraalikäsityksiään.

Lausunto on täyttä puppua. Hypnoosilla ei olisi mitään tieteellistä merkitystä, ellei näitä moraalikäsityksiä voisi muutella. Fahler esimerkiksi väittää, että jos koehenkilön sukupuolielimiä kosketellaan, hän herää varmasti. Hypnotisoija on vain menetellyt hieman tökerösti.

Pidelkää vain vapaasti elimiä. Pidelläänhän niitä selvinkin päin eikä siitä ole mitään haittaa. Hakasalon puolustuspuheen yhteyteen on liitetty hypnoosiohjeita ja -kikkoja otsikolla "Näin opit hypnotisoimaan". Artikkeli sisältää kuvasarjan, jossa Suosikin päätoimittaja Jyrki Hämäläinen Olavi Hakasalon ohjeita noudattaen hypnotisoi kuvanveistäjä Aimo Talevan. Kuvasarja todistaa Hakasalon oppien pätevyyden: Onnistuminen perustuu määrätyn mekanismin käynnistämiseen ja herättämiseen.

Se miten pitkälle pääsette, riippuu aivan Teistä itsestänne ja rohkeudestanne. Hän on luonnollisesti kuollut. Kuolevathan ihmiset omaan sänkyynsäkin. Tämä ei tarkoita sitä, että hypnoosissa piilisi kuoleman vaara. Siihen ei todellakaan liity mitään vaaraa, ellei hypnotisoija sitä halua.

On siis vain muistettava, ettei hypnoosin kanssa kannata leikitellä. On turha kokeilla, tekeekö koehenkilö sitä tai tätä. Kävelee kymmenennen kerroksen ikkunasta ulos, juoksee junan alle ja niin edelleen. Asia on jo kokeiltu! Naisen jumittaminen auton ikkunan väliin oli hauska tapaus Nyt on niin, ettemme halua suinkaan liikaa riskeerata Wernerin henkeä missään kokeessa - ainakaan tarpeettoman suuressa määrässä - joten monia ehdotuksia jouduttiin karsimaan niiden mielipuolisuuden takia.

Ehdottipa muuan lukija seuraavaa: Maan alle haudattaisiin pommi ja Werneri jäisi seisomaan sen yläpuolella olevalle lankulle. Sitten ammus räjäytettäisiin ja hui hai, miten Wernerille onkaan käynyt?

Useita tempauksia on myös jo aikaisemmin suoritettu. Matti Jämsä on ajanut autolla mereen, hypännyt laskuvarjolla metrin korkeudesta, sukeltanut hirmuisia ennätyksiä, esiintynyt naisena ja niin pois päin.

Werneri ei halua matkia. Siitäkin huolimatta että hän viimeisimmässä jutussaan löikin juuri hurjapäisen Matin ennätyksen olemalla sata tuntia haudassa Stadionin tornin köyttä pitkin kipuamista ei Werneri pidä minään temppuna. Mutta sen toteuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. On hyvin kyseenalaista, saisiko Werneri Pariisin kaupungilta luvan temppunsa suorittamiseen.

Werneri on jo postittanut setelin. Lehtonen ehdotti asennossa seisomista armeijan täyspakkaus selässä. Se on kova juttu, sen tietävät asevelvollisuutensa suorittaneet lukijamme. Kauko Lehtonen saa toisen satasen. Satasia tulee vielä lisää, mutta ketkä tulevat olemaan niiden onnellisia omistajia, siitä kerromme enemmän marraskuun numerossa. Werneri ottaa vielä muutaman viikon ajan vastaan hyviä ideoita, joten kynä vain käteen ja ajatuksia paperille.

Seuraavassa numerossamme saamme taas lukea Wernerin uusimmasta tempauksesta. Mikä mies on Voima-Werneri? Wernerin esikuva innosti muitakin. Raha ja julkisuus kiinnosti - joillekin riitti julkisuus, toiset tarvitsivat rahaakin. Hymy ja Nyrkkiposti julkaisivat terveytensä uhalla temppuilevien "supermiesten" - ja lukujen "extreme-duudsonien" - päähänpistoja jatkossakin, mm.

John Sundström väitti tietävänsä oman kuolinpäivänsä. Kaksisataa vuotta myöhemmin hän eli uudelleen saman nimisenä samassa kaupungissa. Vuonna hänet tapaa Lontoosta, missä häntä syytetään murhasta. Syyte on aiheeton ja hän tekee vuotiaana itsemurhan vankilassa. Neljännen elämänsä hän elää Suomen Turussa ja kuolee ruttoon yhdessä kaksoissisarensa kanssa. Tässä haastateltu Sundström syntyi Helsingissä Hän kertoo tietävänsä, että Turun ajoilta tuttu kaksoissisarkin on syntynyt uudelleen ja elää tällä hetkellä Torontossa Kanadassa Sundström kertoo saavansa vihjeet ja viestit tulevista tapahtumista henkien avulla.

Unessa ne ilmestyvät hänelle silloin kun haluavat eikä suinkaan silloin kun verhoilija Sundström haluaa. Nuo henget ovat enimmäkseen sellaisia, jotka Sundström on nykyisen elämänsä aikana tavannut. Olin näet pikkupoikana hänen kotonaan remonttihommissa. Tuskin hän silloin minua huomasikaan. Mutta nykyään hän käy silloin tällöin vieraanani. Valitsin esimerkiksi hänen kanssaan Suomen Kyproksen joukoille sopivat varusteet ja tunnukset - juuri sellaiset, jotka sitten tulivatkin käyttöön.

Kirjoittajan tulee olla tietoinen millaisista ihmisryhmistä lehden lukijakunta koostuu ja kirjoittaa niin, että juttu kiinnostaa ainakin yhtä, mahdollisesti useita lukijatyyppejä. Lehtijuttua rakentaessaan hän ajattelee aihetta, josta tulisi antaa totuudenmukainen kuva, ja lukijoita, joille kuva välitetään. Perinteisesti hyvänä journalismina pidetään artikkelia, jossa aiheeseen ja taustaan on huolellisesti tutustuttu, faktat on tarkistettu ja juttu esitetään sujuvalla tavalla; mutta skandaalilehdessä totuudenmukaisen kuvan välittämisen ohi saattavat ajaa muut journalistiset tarpeet - haastateltavana olevaa henkilöä ja hänen elämänsä faktoja tärkeämpää on välittää asia tavalla, joka on koskettava, säväyttävä, tehokas eli myyvä.

Tällöin totuudenmukaisuudesta useinkin tingitään tehokkaamman lopputuloksen saamiseksi. Sundströmin haastattelussa kuvaus henkilön parantajantyöstä ja viittaukset jälleensyntymiseen osuvat sellaisista asioista kiinnostuneeseen lukijaan. Aihe on kuitenkin kiistanalainen, jopa epäilyttävä, siksi juttuun on hyvä upottaa viittauksia toiseenkin suuntaan. Kertomus keskusteluista Marskin kanssa on muotoiltu tavalla, joka ei suoraan aseta verhoilija Sundströmiä pilkan kohteeksi, mutta antaa niille, jotka mieluiten pitävät hänen näkyjään hourailuna ja hölynpölynä, mahdollisuuden vapautua aiheen synnyttämistä kysymyksistä naureskellen koko jutulle, maailmahan on kaikenlaisia kajahtaneita täynnä.

Yksi kuvittelee olevansa Mannerheim, toinen keskustelee Mannerheimin kanssa Mahdollisia vastauksia on muutama. Jos jätetään laskuista ilmeiset huijarit, jäljelle jää periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: Jos ne kumpuavat henkilöstä itsestään, on kyse erityisestä herkkyydestä, luontaisesta tai kehitetystä intuitiosta, jonka avulla henkilö saa normaalien aistiensa ulottumattomissa olevaa informaatiota, tai - jos emme tuollaiseen herkkyyteen usko -  ylivilkkaasta mielikuvituksesta, hormonaalisista häiriöistä, epäterveestä sielunelämästä.

Toinen vaihtoehto on, että on olemassa henkimaailma, joka henkilön luontaisen, kehitetyn tai hänelle lahjoitetun kyvyn tai ominaisuuden kautta välittää hänelle tietoa.

Eri mahdollisuudet eivät tietenkään täysin sulje toisiaan pois. Henkilö saattaa olla persoonaltaan epävakaa ja kärsiä ylivilkkaasta mielikuvituksesta ja kuitenkin saada informaatiota henkimaailmasta. Jos uskomme, että on olemassa henkien maailma, uskommeko, että kaikki henget ovat neutraaleja tai pelkästään hyviä - että ne ainoastaan välittävät tietoa piittaamatta tiedon sisällöstä tai että ne välittävät tietoa pyrkimyksenään auttaa ja tehdä hyvää.

Vai otammeko huomioon, että on myös toisenlainen henkimaailma? Ei tarvitse kuin avata muutama sanoma- tai aikakauslehti ja lukea uutisia ajastamme, niin joudumme väkisinkin myöntämään, ettemme ole eikä tämä maailma ole pelkästään hyvä. Kuinka sitten henkimaailma olisi pelkästään hyvä? Eikö pakostakin ole toinen puoli, joka on kokonaan ja pelkästään vain paha ja jonka toiminnan ainoa motiivi on kiusata ja turmella.

Perinteisimmässä muodossaan kysymys yliaistillisesta informaatiosta on siis kysymys ikiaikaisesta hyvästä ja pahasta ja kiteytyy niiden vastakkainasetteluun. Vaikka suurin osa kansastamme ainakin näennäisesti ilmaisee pitävänsä tätä vaihtoehtoa oikeana - kuuluu kristilliseen kirkkoon, on ihmisten edessä tunnustanut uskovansa Jeesuksen ja sitoutuvansa Häneen - on syytä vielä muistaa, että kristitytkin ovat vajavaisia ihmisiä. Puhumattakaan niistä kristittyinä esiintyvistä, jotka eivät koskaan todella ole sitoutuneet Jeesuksen persoonaan.

Ei kaikki, mikä tapahtuu kirkon piirissä tai missä sanoma esitetään Jeesukselta tulevana, suinkaan ole sitä Oikeaa suhtautumistapaa etsiessämme meidän on ehkä hyvä pyrkiä olemaan sekä ennakkoluulottomia ja avoimia että myös kriittisiä, ennen kaikkea terveellä tavalla itsekriittisiä, eli pohtimaan myös omia motiiveja ja tarpeita ajatella tietyllä tavalla. Ja jos todella uskomme tai edes otamme huomioon, että Jumala on tai saattaa olla olemassa, eikö olennaisinta ole nöyrästi kysyä missä ja millainen Hän on ja sitten sitoutua Häneen niin, ettei elämämme ensisijainen päämäärä ole saada kykyjä, taitoja ja tietoja - sen paremmin maallisia kuin yliluonnollisiakaan - vaan oppia tuntemaan Hänen hyvyyttään?

Sen myötä sitten saadaan lahjatkin, juuri ne ominaisuudet ja herkkyydet, jotka meille ovat tarpeellisia omalla paikallamme, osallisina ikiaikaisesta ja Jumalan näkökulmasta katsottuna jo voitetusta taistelusta.

Timo Teerisuo haastatteli vuotiasta unennäkijää, maanviljelijä Erkki Vuorilehtoa, nro: Huomattavimmat tapahtumat osuvat unisarjojeni päätevuosiin ja Olen lukenut eräästä keskisuomalaisesta unennäkijästä, ja hänkin ihmettelee, että mitä kummaa tapahtuu vuonna , kun se näyttää niin synkältä Ettei vaan syttyisi silloin se kolmas maailmansota Synkän aavistuksen vuoden tapahtumista antaa Vuorilehdon uni, jonka tapahtumia hän seurasi Orisuon Myllymäellä sijaitsevan lapsuudenkotinsa pihalta: Tällä kahden kilometrin pituisella näyttömällä näytettiin, mitä idästä päin olisi odotettavissa Samanlainen kotka oli tsaarinvallan Venäjän vaakunassa.

Kotkan jälkeen idästä tuli ihmisluuranko. Tuossa peltoaukeaman puolivälissä tämä kammottavan näköinen olemus muuttui Vapahtajaksi. Erikoisuutena on mainittava, että Vapahtajan yllä oleva valkoinen viitta, ja varsinkin sen leveät hihansuut, lepattivat ilmassa nopeasta liikkeestä syntyvän ilmanvastuksen vuoksi. Kaikki nämä edellämainitut näkymät kulkivat ilmassa muutaman kymmenen metrin korkeudessa, Vapahtajan olemus kädet eteenpäin työnnettynä etunoja-asennossa Haastattelun loppuosassa Vuorilehto kertoo vaimonsa saamasta näystä, jossa näytettiin Kyllikki Saaren murhaaja.

Myös paikka, missä murhaaja oli säilyttänyt ruumista ennen suohon kätkemistä, oli näytetty. Lehti otsikoi haastattelun vavahduttavasti: Kolmas maailmansota alkaa ". Lehtijuttua lukeva huomaa kuitenkin, ettei Vuorilehto sano näin, epäilee vain jonkin synkän, mahdollisesti jopa maailmansodan alkavan. Hyvä että tämä ilmenee itse jutusta, koska muussa tapauksessa lukija jäisi luuloon, että Vuorilehto on puhunut nimenomaan maailmansodan alkamisesta.

Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että on sellaisiakin haastatteluja, joihin toimittaja on jälkikäteen lisännyt kysymyksiä ja itse keksinyt vastaukset. Ehkä hän joidenkin haastattelun ohessa sanottujen sivulauseiden perusteella päättelee mitä haastateltava olisi voinut vastata Sensaatiolehti Hymyn vahvoihin alueisiin kuulunutta rikosjournalismia harjoitettiin Nyrkissäkin. Muun muassa "Miljoonaliigan" toimintaa käsittelevä artikkelisarja vuonna Samaa aihetta käsiteltiin myös Hymy-lehden numeroissa xxxxx.

Hymyn ja Nyrkkipostin kirjoittajiin kuului myös Mauri Sariola, jonka jännityskertomuksia, rikosartikkeleita ja muistelmia oli -luvuilla jokaisessa suurimmassa aikakauslehdessämme. Viime numerossamme aloitimme sarjan, joka koostuu niin hyvin erikoisista elintavoistaan kuin sanavalmiudestaankin kuuluisaksi tulleen helsinkiläisen taksinkuljettajan tempauksista.

Tämä kaikkien ammattiveljiensä erinomaisesti tuntema, kuoltuaan eräänlaiseksi legendaariseksi kaskuhahmoksi muuttunut henkilö kantaa sarjassamme peitenimeä 'Pitkäniminen'.

Oikeastaan hänet autoilijapiireissä tunnetaan vieläkin paremmin eräällä toisella lempinimellä. Myös se alkaa P-kirjaimella, mutta sattuneesta syystä se ei oikein kärsi painoasua Vietnamin sotaa oli Nyrkki- ja Nyrkkiposti-lehdissä seurattu lähinnä amerikkalaisina sankaritarinoina.

Vuosikymmenen vaihteessa ei amerikkalaisuuden ihannointi enää ollut muodikasta Suomessakaan ja uutisointi Vietnamin sodasta sai uusia sävyjä. Neljän sivun artikkelia kuvitettiin järkyttävillä otoksilla Vietnamissa silpoutuneista sotilaista. Turkulaisen kulttuurihenkilön ja julkkiksen Armo Hormian elämää ei Hymyn eikä Nyrkkipostin sivuilla juurikaan riepoteltu, kuuluihan Hormia Hymyn vakioavustajiin vielä luvun alussa. Hormian oma elämä kuitenkin oli vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin analysoimiensa henkilöiden, mistä on osoituksena Nyrkkipostin juttu Hormian eronneesta kotiapulaisesta.

Mitä olisi Turun kaupunki ilman Armo Hormiaa. Tuota psykiatria, poliitikkoa, taiteilijaa. Pahamaineista miestä kunniallisten ihmisten mielestä - kaksinaismoralistien. Onko ainuttakaan turkulaista, joka ei tunne häntä, jos ei muusta niin kahvipöytäjuoruilusta. Hänen elämäntavoistaan riittää aineistoa. Kuka muu siihen pystyisi Turussa, kenen rohkeus ja äly. Tämä on vain eräs pieni katkelma Armo Hormian elämää.

Edellisenä iltana tietysti dogattiin. Ja useaan eri otteeseen törmäsimme Hormiaan. Lopullisesti yöllä kolmen nurkilla. Hän oli menossa kotiin vaimonsa Aijun luo. Hän huomasi auton ikkunasta hyvän ystävättärensä Kaisan. Käski taksin pysähtyä ja pyysi meidät kyytiin. Hänen vastaanottonsa voi poikkeuksellisesti olla läpi yön auki.

Katseltiin siellä hänen omia maalauksiaan. Niihin hän kertoi saaneensa vaikutteita ammatistaan vankilan ylilääkärinä. Turisimme siellä parisen tuntia. Ja joimme kimppaan yhden keskioluen. Hormia olisi halunnut antaa meille molemmille yksityisluontoista terapiaa. Ajankohtahan oli hänelle mitä sopivin. Vastaanoton lähellä asuu hänen ensimmäinen vaimonsa Luzia. Tämä oli maalla viikonlopun, joten huoneisto oli tyhjä.

Menimme sinne Hormian omilla avaimilla Aamulla menimme kaikki Luzian vuoteeseen nukkumaan. Mutta emme juuri ehtineet nukkua, kun joku tuli sisään. Hän oli kotiapulainen ja siivoaa kaikki Hormian omistuksessa olevat huoneistot. Hänen hermonsa eivät kestäneet Miksi Armo Hormian kotiapulainen erosi? Lopulta Hormian elämäntyyliä ja tempauksia ei voinut sietää Hymykään, vaan julkaisi Hormiasta paljastusartikkelin nro: Ihmisten mielikuviin luvulla populaari-ilmiöksi noussutta hypnoosia kohtaan - johon liittyviä pelkoja kuvataan mm.

Akun Ankassa useaan otteeseen, niin että Aku osaltaan vahvisti ihmisten mielikuvaa hypnoosista ihmismielen täydellisenä hallintavälineenä - alettiin hypnologien taholta vaikuttaa ja luvuilla. Lukuisten lehtiartikkeleiden ja tv-ohjelmien vaikutuksesta, joissa vakuuteltiin hypnoosin tieteellisyyttä ja vaarattomuutta, hypnoosi siirtyi huuhaan ja pelottelun puolelta vakavasti otettavaksi asiaksi ja "hypnoterapian" mahdollisuuksista kiinnostuttiin yleisesti.

Tieteen ja sirkustemppujen välimaastossa suvereenisti sukkuloivan Hakasalon - joka ei tyytynyt ainoastaan populistisiin näytäntöihin vaan antoi hypnoterapiaa mm.

Nykyään on hypnoosin asema jo terveydenhuollonkin piirissä niin vahva, ettei hypnoterapeuttien tarvitse pelätä ammattinsa eikä maineensa puolesta, vaikka jotkut mentalistit suggestioon ja hypnoosiin perustuvia näytöksiä antavatkin. Jos hypnoosi ja suurelta osin vielä luvulla oli mystinen ja outo asia, joka sen vuoksi leimattiin huuhaaksi, niin kuin outo ja mystinen pelokkaiden mielessä aina leimautuu, nykyisin huuhaaksi leimataan muun muassa kristittyjen varoitukset hypnoosista.

Vaikka hypnoosi nykyään mielletään lääketieteen alueelle kuuluvaksi, on sen parissa edelleen ilmiöitä, jotka tieteen sijasta kuuluvat rajatieteen ja -tiedon alueille. Lukuisat hypnoterapeutit ja psykologit harjoittavat psykologian sijasta parapsykologiaa, spiritismiäkin.

Näillä alueillaan hypnoosia voidaan - yhdessä muiden rentoutumis- ja mielentyhjentämistekniikoiden kanssa - käyttää muun muassa yhteydenotossa kuolleisiin ja viestien kanavoimiseen henkimaailmasta. Yksi äärimmäisyysilmiö alalla on aikaisempien elämien terapia, jossa henkilön sielua hypnoosin avulla parannetaan "aikaisempien elämien" aikana tulleista traumoista. Hinduistiseen jälleensyntymisuskoon perustuvaa regressioterapiaa on arvosteltu useista syistä.

Kristityt pitävät selvänä, että aikaisempien elämien muistot ovat petosta, henkivaltojen ihmisille syöttämää väärää informaatiota, jonka tarkoitus on mitätöidä raamatullinen evankeliumi ja sitoa ihmiskunta turmeleviin oppeihin. Toinen henkimaailman puolelle luettava ilmiö, johon myös liittyi liioittelua ja suoranaista huuhaata, olivat ufo-havainnot ja niihin liittyvä spekulointi. Ufo-ilmiöt kasvoivat sitten jonkinlaiseksi villitykseksi, kun ilmiöihin liittynyt henkisyys muutti "ulkoavaruudesta tulevia valloittajia" kohtaan koetun pelon näkemykseksi "avaruuden veljistä ja siskoista".

Huomionarvoista on, että myös näiltä kanavoitiin viestejä meditatiivisin keinoin: Syntyi toiveajattelu korkeamman sivilisaation huolenpidosta ihmisiä ja maaplaneettaa kohtaan. Nyrkkiposti nousi tässäkin aiheessa parhaaseen A-luokkaan: Porvali tosin ei ollut vakuuttunut, että hänen kohtaamansa valoilmiö, mikä sammutti auton moottorin ja aiheutti käsiin palovammoja, oli nimenomaan ufo - unidentified flying object eli tunnistamaton lentävä esine - siinä mielessä, että kyseessä olisi ollut lentävä lautanen, toisten taivaankappaleiden alus.

Mysteeriksi jäänyt ilmiö oli joka tapauksessa siinä määrin traumaattinen, että hän uskalsi kirjoittaa asiasta vasta vuosi tapahtuman jälkeen. Jolloin palovammatkin olivat jo parantuneet.

Kristityillä on Jumalansa, islamilaisilla Allah, budhalaisilla Budhansa, suomalaisilla lentävät lautaset. Melkein jokainen uskoo kaukaa avaruudesta tulevaan vieraaseen voimaan. Olentoihin, jotka kuuleman mukaan ovat aivan ihmisen näköisiä, mutta eivät ihmisiä. Kuuleman mukaan tulevat vielä ystävinä. Yrittävät estää ihmisiä tuhoamasta toisiaan.

Juttuni ensi riveillä kerroin, että uskon Jumalaan. Mutta en usko piruun. Miksi ihmeessä sitten uskoihin joihinkin lentäviin lautasiin, joita en ikimaailmassa ole edes nähnyt.

Se, että jouduin jonkin valon vaikutusvaltaan, ei todista vielä mitään. Onko Ilmestyskirjan peto Suomalainen? Läpivalaisemme arkoja asioita, ja juuri se saa muutamat heristämään nyrkkiään Toimitus haastoi lukijat ottamaan kantaa:.

Veikko Ennala aloittaa nyt kymmenosaisen kirjoitussarjan. Se varmasti koskettaa teitä. Oletteko toimittaja Veikko Ennalan kanssa samaa mieltä. Käsittelemme kannanottonne seuraavassa numerossamme, missä Veikko Ennala tulkitsee mitä Jumalan toinen käsky hänelle merkitsee ja miten hän sen ymmärtää.

Miten on ollut Jumalan ensimmäisen käskyn noudattamisen laita. Teidän Jumalanne voi olla auto, rivitalo, kesähuvila, purjevene, vaimonne On huomattava, että Mooses oli kansansa johtaja, eräänlainen Führer. Mutta hänen auktoriteettinsa oli alkanut horjua, kansa ei enää oikein luottanut häneen. Eikö teidänkin mieleenne tule, että hän halusi pönkittää luhistuvaa arvovaltaansa? Ja mikä olikaan parempi keino kuin hiukan manailla Jumalan nimessä Kiukkuinen on Jumala joka Siinain erämaassa pilven keskellä esiintyi Moosekselle.

Jumalaa sanotaan myös Isäksi. Hän ei ole luonut vain meitä vaan koko maailmankaikkeuden. Mutta mitä sanottaisiin sellaisesta tavallisesta isästä, ihmisestä, joka työkseen uhkailee ja kurittaa pientä lastaan vaikka on itse tämän tehnyt. Jos lapsi ei tottele, isä telkeää hänet tulikuumaan saunaan. Mikä sadisti, kirjoittaisivat lehdet tällaisesta isästä.

Tällaista isää ei edes rangaistaisi, pikemminkin hänet katsottaisiin mielenvikaiseksi ja pantaisiin hourujenhuoneelle. Uskonnosta sanotaan, että se antaa meille mielenrauhan.

Mutta minkälaisen mielenrauhan helvetinpelko voi meille antaa? Meidänhän on pakko kulkea ainaisessa pelossa ja vavistuksessa. Aivan oikein, niinhän Luther Katekismuksessaan kirjoittaakin: Pelkoa kristinusko haluaa toisaalta häivyttää puhumalla "lunastuksesta". Ja ken uskoo, vaikkei sitä ole nähnyt, että Jumalan Poika on puolestamme kärsinyt ja syntimme sovittanut, hän pääsee taivaaseen. Toisin sanoen kristinusko on ensin pelottelemalla riistänyt meiltä mielenrauhan ja kokee sen jälkeen antaa sen takaisin.

Alunperin alkuteksti on 11 vuoden takainen. Suljettu ovi, ulkona leijuu pöly -- raivokas tuuli. Varis pysähtyy paljaalle puun oksalle -- vapun odotus Muunnos Bashoolta. Usvainen sade, Fujia ei erota - mielenkiintoista! Haalarit - ylioppilas - käytössä jo v. Minä tein sen aikaisemmin. Pidin juhlapukuna - ehkä ensimmäisenä yliopilaana Suomessa? Olin silloin toista vuotta opiskeleva lääketieteen opiskelija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

Laitoin ostamani uudet siniset haalarit päälle ja menin viettämään iltaa Etelä-Suomalaiseen osakunnan illanviettoon - "bileisiin" - v Minä olen syntynyt v. Ollessani noin 7-vuotinen kuoli isäni ja kun kovia kokeneen äitini terveys oli murtunut, niin ettei hän enää kyennyt meitä elättämään, jouduimme, sisareni ja minä, kunnan elätettäviksi, ja meidät myytiin huutokaupalla vähimmän vaativalle.

Isonkyrön kastettujen listan mukaan Tuomo syntyi Tai Myllykoski, kuten rippikirjas Kävelimme sateisia katuja Portsaan ja jokirantaa takaisin. Luonto virkistyi silminnähden sateesta. Haalarikansa aloitteli vappubiletystä jokirannassa.

Jokunen tölkki ui jo joessa. Keltavuokkoja nupuillaan Tervatorin mäessä. Pelkäsimme jo, että varas onnistui repimään ne maasta viime kesänä. Onneksi kasvavat vaikeassa paikassa nämä harvinaisuudet. Rentukoita ei vielä näkynyt. Puissa ja pensaissa on silmuja. Tuliko kesä ennen nopeammin kuin nykyään? Pihamaalla valkoinen kissa kulki rotta suussa, siimahäntä viisti maahan ohuen vanan Alan väsyä tähän kevääseen, ennen kaikkea töihin ja lukemiseen. Pää on ottanut liikaa vastaan kaikenlaista ja puhunut liikaa ja sormet ovat hakanneet näppäimiä liikaa.

Tiedän, että eteenpäin kyse on lähinnä autopilotista, annan mennä vaan, joskin tarkimpiin hetkiin skarppaan. Hieman huolestuttavaa sikäli, että edessä on vielä monta monituista koitosta ennen kuin kesäloma alkaa. No, luotan siihen, että minulla on pääosan ajasta laadukas autopilot, ja ne vähäiset tarkkuuden ja intohimon varastot säästän sopiviin kohtiin.

Tuntuu suoraan sanoen aika huteralta suunnitelm Ei siltaa ja aurinko laskee -- keväinen virta Copyright Yosa Buson - Suom. Maahanmuuttaja on ostanut tukirahoillaan Firkarsin veitsen? Toinen samaan aikaa laadittu: Miten noin lämpimässä voi olla lunta? Auton halogeenit lävistävät pimeän lumisateen Alunperin tämän päiväys oli Diesel köhisee - joutavan tyhjä maantie kiireisen vilu Tämä olen makustellut jonkin aikaa, eka versio oli 5.

R3 lienee vieläkin hakusessa? Nouseva kuu niin kirkas että Linnunrata kätkeytyy Tämä on käännösversio tästä: Crescent moon so bright Milky Way hiding [itself].

Pihan vaahtera kurottautuu oksillaan pakkashuuruhin. Viime yönä kävi rengasvaras tai luultavasti useampi. Talvirenkaat odottivat autokatoksessa, josta on kotiovelle muutama metri. Katoksessa palavat valot, jotta se ei olisi hämärä ja keräisi hiippareita.

Rosvojen on täytynyt tiedustella maasto etukäteen. Taloyhtiömme pihaan tulevalta tieltä renkaitani ei ole voinut nähdä, ne olivat seinää vasten ja ennen meitä on kolme naapuria.

Vastapäinen naapuri on suunnilleen kymmenen metrin päässä pihatien toisella puolella. Pari kolme rivakkaa kaveria kyllä ottaa yön pimeydessä viisi talvirengasta yksi renkaista oli vanteeton vararengas matk On paras Vappusesonki ja Kallun grilli on suljettu.

Yrittäjävihamielistä toimintaa Turun kaupungilta, ettei olisi maahanmuuttaja vastaista. Jos tuo grilli olisi auki Vappuna monikin kaupunkilainen hakisi makkaraperuna-annoksen. T-parkki herroilla ei ole selvitystä rahoituksesta vieläkään. Itse en pahemmin vietä vappua. Kielsin 92 vuotiasta äitiäni tekemästä vappu munkkeja yksinään. Toivottavasti ei uhoile ja tee kuitenkin. Lumet, joita oli ennätyksellisen paljon, ovat sulaneet Pohjois-Karjalassa nopeasti. Arvinkadun alukupäässä TVT myy kaupungin vuokrapuutaloja.

Olen koko kevään boikotoinut tapahtumia ja -uutisointia parhaani mukaan. Vain yksi FB-tuttavani linkitti siihen kommentilla, joka lyttäsi Liukkosen tutkimuksen, ja tästä jäi epävarma olo.

Siihen tuli selvyyttä kun Jussi Jalonen tuoreeltaan litteroi Tampereella pidetystä Onk Kuopiossa aikoi avioliittoon hatuntekijä Peter Arrhenius. Hän oli oleskellut Venäjällä, Ruotsissa ja Suomessa eikä pystynyt esittämään vakuuttavaa todistusta esteettömyydestään. Niinpä kolmannen kerran sanomalehdessä Inrikes Tidningar kuulutus Vihkimistään avioliittoon ei Hiskistä löytynyt, joten liekö mies jatkanut matkaansa? Pälkäneeltä oli vuonna lähtenyt armeijan laivaston vapaaehtoinen Enoch Rosling, joka ei sittemmin ollut antanut kuulua itsestään.

Nyt kun tämä on kerran sanottu ääneen, se tuntuu itsestään selvältä. Letters to Rothko by Lucinda Sherlock. Tunnen tuolin, onhan se kotoinen noja, joka päivä notkun tässä ja pöytä on täynnä lehtiä ja kirjoja ja kesken jääneitä askareita, keittiössä, seinällä varpusia ja oksia, liisteröimme ja asettelimme vuodat, tästä puskusaumoja tuskin huomaa.

Piha on hiljaa, vähän tuulta pensaissa, vihertää, ja savun haju tunkee sisään paksuna ja sakeana. Laitan kengät jalkaan ja menen talon taakse, ihmettelen miksi naapurin pihaa peittää harmaa matto.

Lehtikasa palaa ja viimevuotiset risut, ja samalla kun käännyn, kuusiaidan alta nousee jaloilleen valtava rusakko, romuluinen, takkuturkkinen ja harmaa Tavallisimmin sähkömagneetin muodostavat rautainen sydän ja sen ympärille käämiksi kierretty sähköjohdin.

Rautasydän magnetoituu, kun johtimessa kulkee sähkövirta, mutta virran lakattua sydämeen jää vain lepotilan heikkoa jäännösmagnetismia. Kestomagneetti taas ei lepää koskaan.

Kestomagneetteja voidaan valmistaa teräksestä ja ne tarvitsevat aina samansuuruisen vastakkaisuuntaisen magneetin levätäkseen edes hetken jatkuvan viettelyn uuvuttavasta työstä.

Rakastan sinua niin kuin vierasta maata, ei, tämä ei ole minun utopiani, mieluummin mieleen pyörii jokin tällainen: Minä kävelen maailmassa yhden ilmakehän alla, yhden rintakehän suojaamana. Vuosien varrella on Suomen mainiossa kirkonkirjanpidossakin ihmiset vanhenneet yli vuotiaiksi alle vuodessa, kuten tässä tapauksessa. Joten en niele Turun sanomissa Ja suhtaudun skeptisesti myös Porilaisen Tämän kuun 9 p: Vainaja oli syntynyt Rengon kappelissa 28 p. Poriin muutti hän v Demokratiaa ei ole mikään sellainen järjestelmä joka lepää sen hyvän uskon varassa että yksilö on lahjomaton.

Homo sapiens elää kuherruskuukauttaan maailman kanssa, mutta ei luultavasti selviä tästä loputtomasta hääyöstä. Nämä häät ovat myös suuret hautajaiset. Toisaalla jotkut tutkivat historiaa: Toisaalla jotkut riistävät maata ja merta ja ilmaa kuin mikään ei loppuisi. Ja toisaalla, globaalissa etelässä, kolmas maailma on kolmas maailmansota: Vesa Haapala blogissa Versoja - 2 viikkoa sitten.

Mitä elämä on ja mihin se meidät vie; mitä on puhuminen elämästä, maailmasta, meistä - mihin kaikki johtaa? Joskus puhe jättää kiertämään kehää, joskus ei voi kuin ajatella: Sellainen yksinjääminen on arvokas. Sen arvo on jakamaton. Sellainen yksinjääminen on miltei taideteos, ikivanha siili, täydellinen itsessään, ja kun sitä koskee, A Gallery Of Asemic Writing - 2 viikkoa sitten.

Sven Laakso blogissa Käymälä - 2 viikkoa sitten. Älä jää lumeen makaamaan. Älä jää tuleen makaamaan. Älä jää ruohikolle makaamaan. Makuualustana hiekka on kehosi muotokuva Älä jaa hiekkaan sormenjälkimandalaa. Jos tekee kovalla intensiteetillä pitkällistä elektronimusiikillista kehitysprojektia tolkuissa pysyminen saattaa olla haaste, ellei tekemisen viiteryhmä ole erityisen tiivis tai fyysisesti läsnä.

Castanedan ensimmäinen pääsääntö sanoo: Tässä piilee se vaara, että jää yksikseen junnaamaan johonkin kokoomapisteen sijaintiin, joka on itselle sanovinaan jotain, mutta josta kukaan toinen ei saa kiinni. Kokoomapisteen perifeerinen sijainti saattaa tehdä tepposet myös ryhmälle. Eräs ongelma on teknisten haasteiden mä Ihminen saa uskoa psykologiset teoriat todeksi jos se rauhoittaa. Psykologiatieteen merkitys on juuri siinä että se tarjoaa selityksiä ja siksi rauhoittaa. Mutta mistä todellisuudessa on kysymys, jaa-a.

Elämän mielekkyyttä kaipaillaan aina turvallisen etäisyyden päästä. Kun elämän mielekkyys tulee kohdalle, se ei ole niinkään vapauttava kokemus. Elämän merkitys on selittämätön, väkevä. En ole koskaan lukenut yhtäkään twitterviestiä. Minulla ei ole aikaa sellaiseen. Kolme tuntia on lyhin keskustelu jota suostun keskittyneesti kuuntelemaan. Platonin tekstit eivät voi syntyä ympäristössä jossa robotiikka ja tekoälyn kehitys on keskeneräistä.

Käsitteen sielu merkitystä ei voida ymmärtää oikein ennen kuin meillä on emotionaalisia täysin psykedeelisesti pelaavia seksirobotteja. Monesti puhutaan Helsingin yliopiston ensimmäisistä naisylioppilaista, mutta harvemmin suomalaisista naisista, jotka jo tätä ennen kouluttautuivat Sveitsissä Uno Cygnaeuksen aloitteesta.

Tämä sähkökaappimaalaus on Kristiinankadulla. Maalaus on kaunis ja livenä nähtynä kauniinpi kuin kuvassa. Sähkökaappimaalauksia voi taas tehdä ilmoittautumalla jonnekin. Nämä maalaukset ovat Turku kulttuuripääkaupunkiprojektien jatkumoita. T-Parkki tiedottaa että he ilmoittavat mikäli ilmoitettavaa ilmenee. Rahaa ei siis ole vieläkään. Noise ei ole erityisen kuuntelijaa palkitseva musiikin tyylisuunta, varsinkaan mikään tällainen analogisilla DIY vehkeillä tehty noise.

Kineettistä musiikkiteatteria ne sen sijaan voivat hyvinkin synnyttää. Ylipäätään analogiaretroilu on kaikilla tasoilla todella puuduttava tapa kierrättää vanhaa läpikuultua roinaa. Tässä vähään aikaan kiinnostavinta kuulemaani noisea. Varsinkin kaksi vikaa raitaa ovat suositeltavia. Tensions bien tempérées by Xavier Ménard.

Katso jumalauta sitä karttaa! Sain maanantaina autoon kesärenkaat alle ja aloin vihdoin ja viimein tosissani suunnittelemaan tutkimusmatkaa Ruotsiin. Perittyäni auton viime syksynä syntyi nimittäin ajatus ennen sen poismyyntiä vähän retkeillä.

Ruotsin puolella on käynnissä olevan SSH-tutkimuksen lomassa katsastettavana muidenkin sukuhaarojen asuin-, työ- ja jumalanpalveluspaikkoja, joita en joukkoliikenteen varassa tavoita. Olin toki jo talvella läiskinyt Googlen karttaan joitakin pisteitä. Mutta vasta eilen aloin miettiä tarkemmin kohteita, reittiä ja aikataulua. Olin kovin tyytyväinen huomatessani, että pistee A Plan et - 2 viikkoa sitten.

Vain pienillä kansoilla on varaa jäädä jumiin menneisyytensä kanssa. He voivat aina uhriutua ja syyttää omista virheistään ja omasta henkisestä laiskuudestaan suuria kansoja. Inspiraatiota, ihastusta ja inhotusta. YLE Areenasta löytyy lyhytdokkarisarja suomalaisista sarjakuvataiteilijoista, kiehtovaa seurata ammattilaisia työnsä ääressä.

Mukana on myös Viivi Rintanen, joka kuvitti Hulluussarjakuviin tarinoitani. Nämä dokumentit ovat lyhyitä, vain muutaman minuutin pituisia, joten katsokaa, inspiroitukaa ja ihastukaa!

Päivän inhottavin uutinen löytyi Ylen sivuilta. Suunnitteilla ja toivottavasti jääkin vain suunnitelmaksi on putsata leipäjonot kaduilta ja koota köyhät syömään yhdessä. Konsertto luovan tuhon jumaluudelle. Valistunut ihminen ei halua lukea uutisia tai käyttää sosiaalista mediaa, koska impulsseista kieltäytyminen on liian suuri energiahukkaa. Valistunut ihminen haluaa maksaa hakukoneiden käytöstä, jotta hänen käyttäytymiseen ei yritettäisi vaikuttaa tai tarjota mainoksia.

Valistunut ihminen käyttää vain palveluja, jotka toimivat maksavien asiakkaiden ehdoilla, ei ilmaispalveluja jotka toimivat käyttäjien psykologiaan vaikuttamisesta.

Silti television katselu on välttämätöntä. Miten voi ruokamainoksia katsomatta tietää mikä ruoka milloinkin on myrkytettyä? Teknologia ja tekoäly pelottavat ihmisiä siksi, että kuvitellaan älykkyyden egoilu, vittuilu ja kiusanteko toisille olevan jotenkin pohjimmainen ihmisen ominaisuus.

Tosiasiassa äly ja järki on aivan päälleliimattu ihmisen ominaisuus, jossa vain hyvin pieni osa ihmisen kyvyistä ja mahdollisuuksista ilmenee hyvin pitkäpiimäisellä tavalla, teknologiakehityksen kaltaisina puurtamisprojekteina.

Teknologia vilistää kuin valtava kosminen tuhatjalkainen taivaankannella ja luo ukkosen. Mutta sitäkin tärkeämpi tulevaisuudessa on ihmisen toistaiseksi löytämättömät Sarjassa "kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut", Lopella 3.

Kasteessaan isänsä Elias Eriksson oli määritelty puusepän oik. Kirkonkirjojen perusteella Elias, vaimonsa Maria ja Augustinus-poika muuttivat vuoden lopulla Lopelta Vanajaan.

Vanhempaini kertoelmien mukaan olin lähes 5-vuotias, kun he päättivät olevien olojen pakosta muuttaa toiseen seurakuntaan siitä, Silmäluku ei tule yllätyksenä. Pellon reunalla koristeellinen kaksikerroksinen puinen päärakennus. Pintojen reunat ovat valkoiset, mutta ikkunoiden ympärillä kehittyy laajempi toisenvärinen ornamentiikka. Väri on nimetön, jotenkin täsmällisesti oranssin ja vaaleanpunaisen välistä.

Juhani Tikkanen blogissa Juhani Tikkanen - 2 viikkoa sitten. Kallun grilli oli aidattu ja purkutyöt ovat käynnissä. Torilla oli kauppa käynnissä ja aurinkokin näyttäytyi.

On kirjan ja ruusun päivä. Kävimme Pienessä Kirjapuodissa kahvilla ja silmäilimme Hiiskun sisaruksista kirjoitettua kirjaa. Hiiskuttaret olivat osa Turun kirjallista historiaa.

Purkutöiden tieltä oli joutunut siirtymään kalakoju keskemmälle toria ja lokki, joka on patsastellut kojun liepeillä vuosia, oli hämmentynyt ja kiersi kehää entisessä paikassa.

Katsoi silmiin, katse täynnä kysymyksiä ja hätää. Kalakoju oli jo sulkenut tältä päivältä. Monikin puhui lokille rauhoittav Lohduttaako tietää, että rakkaus ei ole menossa mihinkään. Se on täysin ehdotonta ja ikuista. Kunhan vain itse hoippuu rakkauden piirissä. Elsa, josta tuli persialainen prinsessa. Albert Edelfelt maalasi vuonna muotokuvan Elsa Lindbergistä ja äskeisen Ateneumin kuva-avauksen johdosta ajattelin saavani tähän komean teoskuvan.

Avaus ei kuitenkaan koskenut kaikkia teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Sekä yllänäkyvän luonnoksen että itse maalauksen valokuvia ei ole avattu CC-lisenssillä. Valituksen jälkeen itse asiaan.

Askaisissa syntynyt viulisti Karl Johan Lindber Päivällä unohtui talon ovi auki. Suuret hämähäkit virtasivat sisätiloihin. Illalla pyydystin niitä juomalasilla ja pahvinpalasella pitkin eteisen seiniä. Ovi oli siinä hetken auki hämähäkkejä heitellessä, sisään kömpi kohmeinen sisilisko. Onko tämä nyt pitkään etsityn palautuvan terveyden alku?

Kokoelma lepää yksittäisten tarkasti kirjoitettujen tekstien, rivien ja sanojen varassa. Tunnelmaa ei pilaa edes kätketyn vihjauksen vertaa mikään nykyajan pikkusieluisuus, armottomuus, myötätunnon puute, poliittinen kiihkomieli tai vastakkainasette Ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua kaikille tuttu suomalainen näkymä on mustakaapuiset naiset, jotka nousevat Lidlin ja Prisman kassit käsissään ylös mäkeä lähiöihin, jotka on rakennettu täyteen toinen toisiaan korkeampia elementtikortteleita.

Nämä naiset kömpivät hisseihin, avaavat kotiensa ovet, purkavat pöydille ja jääkaappeihin elintarvikkeita, joilla ruokkivat seuraavan viikon lapsiaan ja miehiään. Heidän miehillään on kaikki aika maailmassa. He istuvat pihoilla ja kahviloissa, rukoilevat matoillaan ja käyvät moskeijoissa.

Heidän naisensa ja tyttärensä seisovat patojen ääre Ecritures par Adelin Donnay. Image courtesy of NASA. Joskus maa näyttää odottavan hiljaa, lumi on sulanut, purojen vedet kirkastuneet, mutta mäet ja laaksot eivät viheriöi, metsät ovat täynnä kuolleita lehtiä ja niityt laonnutta takkuista ruohoa, paljaita oksia.

Odottaako maa vai vaikeneeko kauhuissaan, repiikö multa sisuksiaan, onko se synnytyskivuissa vai levossa, levoton vai tyytyväinen omassa hiljaisuudessaan, jonka tietää pian päättyvän, kun se kaikkialla puhkeaa kantamaan kevättä; onko se hautaansa kääntyvä vanhus vai pukuaan hiljalleen suoriva nuori olento, jolla ei vielä ole nimeä.

Ja tuossa maisemassa kulkee ihminen, täynn Fasismi on ihmisen tietoisuuden sairaus, samanlainen sairaus kuin skitsofrenia tai masennus.

Mutta fasisti kulkee vailla sairaudentuntoa. Fasismissa sairaudentunto ja yksilönvastuu on kollektivisoitua. Fasismi saa historiallisesti alkunsa ideologisista varmuuksista, mutta luvulla fasismia on tuottanut "tieteellinen varmuus".

Vaikka luonto on meille pieninpien osatekijöidensä suhteen tutkimaton ja syvä, ihminen hybriksessään toisinaan pitää "tieteellistä maailmaankuvaansa" riittävänä sen arvioimiseen, mikä on luonnolle mahdollista ja mikä ei.

Castanedan kontekstissa fasismi nä Voima ja vääjäämättömyys asettuvat vastakkain, vääntöä odottava käsivarsi kätisyyden kääntävän kvanttipeilin edessä. Taantumusvoimat elävät kentillä parasiittisesti vihollisten määrittelystä. Kun jokin elinvoimainen ilmestyy, ne määrittelevät sen viholliseksi ja imevät rakenteellisen väkivaltansa keinoilla elinvoimat tyhjiin. Pian tilanne on yhtä depressiivinen kuin alkutila. Ne märehtivät omassa pelko-oksennuksessaan, jota David Lynch kuvaa käsitteellä Garmonbozia.

Luoja armahda mitään raikasta ilmestymästä niille energialähteiksi. Tämä on syy postmodernin kulttuurin rappioon. Nuorena nainen oli harrastanut sukellusta ystävien kanssa ympäri maailmaa. Ystävät tiesivät, että nainen rakasti intohimoisesti kaloja, sukelsi juuri niiden vuoksi, nähdäkseen kaikki vedenalaiset värit ja muodot sellaisina kuin ne eivät voineet koskaan esiintyä kuivalla maalla.

Naisen toistuvat korvatulehdukset lopettivat sukeltamisen. Kaveriporukka jatkoi harrastustaan ja he ottivat tavakseen tuoda naiselle matkoiltaan kaloja esittäviä esineitä: Musiikki out-of-box on kivaa. Mutta universumissa on paljon musiikillisia boxeja, joiden välillä voi interpoloida, tietoisesti tai vähemmän. Voisi arrière-gardistinen ensyklopedismi ja hyperkriittinen metaromantiikka olla musiikillisen ajattelun perusta?

Siis jonkinlainen aikakone, jossa fokus voidaan siirtää mihin hyvänsä musiikin historialliseen tuoreuspisteeseen ja aloittaa työskentely siinä hetkensä disruptiivista luovaa tuhoa imitoiden ja sen hetken säikähdyttäviä uutuusarvoja fokusoiden. Ja löytää siitä lähtökohdasta arrière-garden viisausperinteen mukaisesti jotakin uutta.

Onko tämä kottaraisen kolo vai kenties puistomenninkäisen koti. Osa Turun vanhoista puista on liian vanhoja ja siksi vaaraksi ihmisille. Turun puistoja pitäisi vaalia ja säilyttää. Rakennusmaata löytyy kyllä muualtakin kuin puistoista. Eilen vaelsin kaupungissamme ja äkkäsin sopivan kivijalkakirjastoksi sopivan kohteen. Kotimatkalla näin jokirannassa valkoposkihanhia. Nyt juuri Valamon kuoro laulaa taivaallisesti radiossa. Turun Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkossa on juhlapraasniekka.

Oikeasti merkkipäivä on huomenna, mutta koska Ark Vanhoissa sanomalehtiharavoinneissani osuin holhousilmoituksiin vuodelta , vuosilta ja sekä vuodelta Edelleen elää toivo löytää ilmoitus holhouksen alle pannusta esi-isästäni, mutta vielä ei ole tärpännyt. Mutta muutama ilmoitus lisää on jäänyt haaviini. Ensiksi mainittu leväperäisen elämisen ja jälkimmäinen myös viinanjuonnin vuoksi. Maahinen on myymässä rakasta mökkiään Pielisen rannalla muuttuneen elämäntilanteensa takia.

Klikkaa katsomaan Maahisen blogiin ja ihastu! Vinkkaa myös kavereille ympäri Suomenmaan! Ruotsissa ainakin näytetään [Sain vastauksen "Kiitos kysymästä. Juhlat onnistuivat senvuoksi heikosti. Ja tietenkin vinkui museokortti. Filosofi halusi näyttää makuuhuoneensa maisemaikkunan. Nuoriso puhuu kännykkään ekonoomisesti, mikäli edes käyttävät kännykkää enää. En ole nuori mutta minäkään en käytä kännykkää kuin sukulaisten kanssa viestittelyyn.

Takana ovat ajat jolloin tädit paheksuivat huonoa "puhelinkäyttäytymistä. Kerrankin mies odotti puhelua ja vastasi Hallo, heti koko Turun liikenaiset eli kokoomuksen akat tiesivät miten kamalasti pojat vastaavat puhelimeen. Eijan pää tärisi ja juoppo siivooja säesti. He olivat hyvin luovia.

Olin kylässä Anun luona silloin ja hän kertoi e Eläin istuu keittiössä ja juo keskaria, kevään ilta on musta. Pöydällä kumilenksu ja kynä, vastikelaput, rukseja toukokuulle saakka. Sukat haisevat loppuviikon taisteluilta. Tyhjä tuoppi, ei sinne jaksa enää kaataa. Kirja kesken, vatsallaan, pimeästä hohtaa kirsikkapuun oksa. Vain tämä ilta ja eläin. Toisissa huoneissa kuhisee, tuhisee. Hän tuntee sormenpäänsä, sanat piirtyvät kirjain kirjaimelta, sanovat näin asiat nyt ovat, tämäkin ilta, odotettavissa viilenevää, marssia läpi päivien kohti jotain muuta mutta mitä, ei kukaan tiedä.

Detau, Dettau, Dettou, Dettow. Enligt sökningar idag fanns liknande sammandrag inte på nätet och några sidor gav felaktig information. Hustru begrofs i Norrköping Olai. Hanna-Riikka Kuisma blogissa Sanamagiaa ja katupölyä - 2 viikkoa sitten. Yritän kirjoittaa ja kuunnella äänikirjaa samaan aikaan. Pidän taukoa sosiaalisesta mediasta, mutta saan viestejä, että tviittini on näkynyt Temptation Islandin lähetyksessä. Välillä on helpompi huudella asioitaan somessa puolitutuille tai tuntemattomille kuin puhua läheisille, ajattelen, kun tässä välissä kävin avautumassa kollegan sivulla tiesmonenko kaverin luettavaksi asiasta, josta puhun noin yleensä terapiassa.

Paitsi etten ole käynyt terapiassa vuosiin. Granit-Ilmoniemi kertoili vuonna perustamassaan lehdessä Arkadia-Töölö enemmän kaikesta muusta kuin lehden nimen alueesta Helsingissä. Ehkä noin luvulle sijoittuu seuraava muistelma lehden ensimmäisestä numerosta. Kalle Svensk oli kujeistaan kuulu kuopiolainen ja humoristista oli hänen perhe-elämänsäkin. Hänellä oli itseään vanhempi vaimo, joka ei lahjoittanut hänelle yhtään lasta.

Sitä enemmän hänelle nii Tukka hyvin ja praasniekkaan. Tässä oli ollut oja viime yönä. Sää on kaunis ja lämmin. Minusta tuntuu että ensi keväänäkin odotetaan T-Parkin tiedotetta rahoituksesta ja vakuuksista. Toria ja ympäristöä voi kunnostaa ja kaunistaa ilman toriparkkia ihan hyvin. Kallun grilli ei ole kauneinpia rakennuksia mutta joillekin se on oiva pikaruokailu paikka.

Kallun grilliä ei ainakaan vielä ole purettu. Torilla olivat kukat loistossaan, orvokit ja muut kylmää kestävät kukat ainakin. Sven Laakso blogissa Käymälä - 3 viikkoa sitten. Taide on mennyt siihen että pakkomielteiset puuhaajaat puuhaavat loputtomiin, palkitsevat toinen toisiaan ja markkinoivat naamaansa markkinoimasta päästyään, ilman että johdonmukaista kritiikkiä esittäisi kukaan ainakaan sellainen taho jota kuunnellaan tai kannattaisi kuunnella tai että mitään kontekstia tekemiselle ylipäätään kaivattaisiin.

Toisaalta on jo selvää, että vaikuttamisyritykset puhumalla kentän suuntaan ovat turhia. Kukaan ei kuuntele tai ainakaan ymmärrä kuulemaansa. Koko tuon epämääräiseksi takaisinkytkentäluuppien informaatiolabyrintiksi rihmastoituneen systeemin v Syy, miksi tämä aikakausi on läpikotaisin ja globaalisti Castanedan kyllästämä lähtien Lucasin Star Warsista, jonka ideat tietenkin tulevat Castanedalta , on se, että maailma jossa elämme on muuttunut tai muuttumassa psykedeeliseksi addiktiokoneeksi, jonka myllyistä ei ole mitään evolutiivista toivoa pulpahtaa läpi ilman melko kehittyneitä tietoisuuskykyjä.

Korostan sitä, että maailmassamme ei ole sinänsä mitään vikaa ja se voi olla korjattavissa tasapainoiseksi sivilisaatioksi ilman täydellistä romahdustakin.

Vain ihmisten tietoisuudessa on vikaa: Kotiarkistosta digitaalisen historian historiaa. Sukututkimusharrastuksesta minulla on kertynyt lukuisia koteloita paperia, joita olen nyt yli 20 vuotta usein siirtänyt ja toisinaan järjestellyt. Mistään ei tietenkään tulisi mitään, ellen pahvikansioihin olisi kiinnittänyt pos-it -lappuja, joissa on jonkinlainen kuvaus sisällöstä. Niin kauan kuin lappu oli kiinni, ei "lehtileikkeitä"-kansio ollut saanut vuosiin huomiota osakseen. Mutta lapun irrottua oli pakko kurkistaa sisään.

Ja huomata hillonneeni m. Vesa Haapala blogissa Versoja - 3 viikkoa sitten. Joku voi ajatella, että nämä juttuni ovat aivan suuruudenhulluja puheita, mitä järkeä on pohtia tällaisia asioita, jotka on lähes mahdoton kohdentaa. Mutta minua kiinnostaa aivan aidosti: Mikä on Euroopan idea? Miten se meille tarjotaan ja mitä se tarkoittaa? Minusta Euroopalta, puhun nyt etenkin EU: Idea ei voi olla pelkkä materiaalinen hyvinvointi ja sen jakaminen ja materiaalisten vastuiden jakaminen.

Oikeudenmukaisuus ja yhtenäiset käytännöt ovat hyviä tavoitteita, mutta mitä ne konkreet Kun et muista enää itseäsi, kun muutut liikaa. Kaikkea ei voi muistaa. A Gallery Of Asemic Writing - 3 viikkoa sitten. Nietzsche, Jumalan kuolema ja Eurooppa.

Se mitä Nietzsche kirjoittaa Zarathustrassa Jumalasta, on itse asiassa täysin pätevä kuvaus nykyisestä heikon kristillisyyden ja demokratian varaan rakennetusta Euroopasta, miltei sanasta sanaan. Eurooppa on Zarathustran Jumala, tutiseva isoisä, joka on kuolemassa suureen myötäkärsimiseensä. Viimeisenä tekonaan hän ojentaa maksaläikkäisen kätensä, jossa on läjä rahaa ja valtaa, ja vaipuu sitten kuolonkorinoihinsa. Euroopan myytti ei ole enää härän ja neidon myytti, vaan ikivanha Lähi-idässä ja Välimeren alueella vaikuttanut myytti lepoon vetäytyvistä jumalista.

Ajallisesti rippikirjan merkintä sopii samoihin vuosiin, jolloin Vuori omien sanojensa mukaan joutui vuotiaana 4 peninkulman päähän kotoaan puotilaiseksi maakauppaan, jonka talossa pidettiin myös kestikievaria sekä tuomiokunnan käräjät. Vaikka ei elämäni aamu ollut kotonakaan kirkasta päivää lupaava, niin täällä, kaupan, hollimiesten ja matkamiesten alituisessa hyörinässä se kerrassaan musteni. Jotkut ihmiset pitävät siitä, että asioita ajatellaan ja sanoitetaan ja niin hyvässä kuin pahassa myös käännetään kirjoitukseksi.

Nämä asiat voivat olla mitä hyvänsä, isoja tai pieniä, ja joskus ajattelu osuu, toisinaan ei tärkeintä on havaita ja ajatella. Jotkut ihmiset taas eivät siedä sitä, että asioita sanoitetaan, varsinkin jos niitä ei sanoiteta juuri siten kuin he tahtovat ja siten kuin he ovat tottuneet.

He kulkevat mieluummin sumussa kuin kuulevat turhina pitämiään sanoja. Saarnoja ja pelkkää pöyhkeilyä, niin he ajattelevat ja että sumu ja usva on maailman luonne, nii Tännään kävellässäni kauppatorilla ajattelin Turun tori-tappajan oikeudenkäynnin median uutisointia. Minusta oikeutta pitäisi käydä mahdollisimman mediattomasti, asiallisesti ja niin että syytetty ei saisi lisä pontta simputtaa oikeutta. Lisäksi mietin ja toivon ettei kukaan innostu samaan tekoon liiallisen uutisoinnin ja kuvien näytön tiimoilta.

Venäjällä toimittaja, joka uskalsi arvostella Syyriassa olevia venäläisiä palkkasotureita putosi parvekkeelta ja kuoli. Ei ole varmastikaan viimeinen tapettu toimittaja Venäjällä. Käytettiinkö Syyriassa kemiallista myrkkyä vai ei? Apple's Steve Jobs was himself a Syrian political refugee. Good to remember that American power is Californian power is technological power. Technology is the only thing that matters in powerpolitics. Because, from now, it is not enough only to invent future.

Czar can do it. But you must also sell the future. Kaksi kohtuutonta taistelee voitosta. Huomaamme, ettei heidän taistelussaan ole mitään kohtuutta, niin kuin ei siinä ole koskaan ollutkaan kaikissa niissä karsintakilpailuissa joista he ovat menneet läpi ihmiskunnan pitkän historian ajan.

Koskaan ei ole ollut muuta oikeutta kuin vahvimman oikeus, eli kohtuuttomuus. Mutta tuomaria he huutavat, jos jäävät viimeisessä väännössä tappiolle. Kolikosta jää jäljelle aina vain toinen puoli. Saattaa olla, että voittajaa odottaa ruhtinaallinen palkinto, jota Helvetiksi kutsutaan. Vastavoimien kadotessa, resistanssin vähetessä lähelle nolla Jaakko blogissa Arvoitus nimeltä elämä - 3 viikkoa sitten. Muistan, kun sanoin graduohjaajilleni, että haluan valmistua nopeasti, eikä minulla ole korkeaa kunnianhimoa tässä vaiheessa arvosanan suhteen.

Kuitenkin olen valmis hiomaan graduani niin kauan, kun se voidaan hyväksyä arvosanalla C, eli kiittäen hyväksytty. Nyt 15 vuotta vanhaa gradua sovelletaan nykyisiin ohjeisiin. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen Often average mind and reasonable ego are mixed.

When you say yes, and somebody say no, without explanations, is it question about ego or mind? Many things are above explanations and argumentations. Pelko on inorgaanisen pikkuväen ruokaa, jolle David Lynch antoi nimen Garmonbozia. Siksi David Lynchin banaalin tarotpakan maljonen ässässä kyvataan kulhollinen maissihammaskeittoa.

Kuolleita lehtiä menneissä vesissä ja menevissä ja niissä, jotka pyörteilevät takaisin; mutta tämän päivän ihmiset eivät ole eilispäivien ihmisiä, vaikka he yhä nojailevat sillan kaiteeseen ja huokailevat ihastuksesta, kun meren värit liikahtavat horisontissa ja virran lehdet repeilevät vasten kivipohjaa. Mukailtu katkelma Rihakun runosta "Ten-Shinin sillan luota". Pyhämaan Kauhianpään Ollin talossa syntyi Johan-poika Pojanpoikansa ehti näkemään vanhaisäntä Henrik Henriksson s.

Tämä oli päästänyt tai lähettänyt opintielle Michel-poikansa, joka vihittiin papiksi vuoden lopussa. Yrjö Hormian tulkinnan mukaan "V. Mikä tämä yhdyssanojen väärinkirjoittamisvillitys nyt oikein on?

Jos minun pitäisi nyt, niin kuin aion tehdä, sanoa miltä Euroopan uskonnollinen kartta näyttää sanotaan 30 tai 50 vuoden kuluttua, niin sanoisin, että se on yhä voimakkaamman islamilainen. Mistä saan tämän ajatuksen päähäni? Eurooppa on kristinuskon vanhoja alueita. Eurooppalaiset elivät ennen kristinuskon leviämistä paikallisten kansan- ja luonnonuskomusten parissa, Välimeren alueella olivat omat jumalansa ja kulttinsa, pohjoisessa omansa.

Kristinusko, siihen liittynyt koulutus, ja toisaalta länsimaiden toinen uskonto eli rationalismi syrjäyttivät kansanuskon ainakin näkyvimmältä Joku väitti, että psykoaktiivisten kasvien vaikutuksissa ei ole mitään sellaista mitä ei voisi syvämeditaatiolla saavuttaa. On turvallisuutta lisäävä asia, että kasvien vaikutukset lakkaavat kehossa tapahtuvan kemiallisen vaikutuksen myötä ja kokoomapiste siirtyy itsestään joskus nopeasti joskus pidemmän jakson kuluessa takaisin normaalisijaintiin.

Ssubstanssilla aiheutettu tutkittavan tilan erillinen selväpiirteisyys, kemiallisesti mitattava alku ja loppu, antavat ilmiölle jonkinlaista objektiivisuutta, ja erottavat sen akuutista psykoosista.

Erottava tekijä on pelko, jota substa Sekulaari humanismi olisi hieno keksintö, jos se todella pystyisi tarkasti luokittelemaan inorgaanisten olentojen maailmat, eli toisin sanoen tavallisten ihmisten arkeen eniten vaikuttavat tekijät. Teemataide-blogissa oli maaliskuun haasteena tehdä kuvia, joissa on tarina ilman sanoja tai johdattelevia otsikoita.

Tuo alla oleva kuva on yksi tekemistäni ja sen alla on nyt tarina, jonka kirjoitin jälkikäteen kuvasta. Tyyne oli aina ollut hermoheikko. Äiti oli koettanut kitkeä huonoja hermoja Tyyneltä pois, mutta lopetti, kun Tyyne pillahti itkuun äidin syöksyessä vaatekaapista […].

Institutionaalisessa taiteessa tarkkailemisen arvoista on vain se väkivalta, jota taiteeseen sisäänrakennettu psykologinen kontrolli- ja torjuntakoneisto pyrkii kätkemään. Forstén kuoli Joensuussa syksyllä tyttärensä Rosa oli juuri täyttänyt 15 vuotta.

Mutta aloitti työuransa kuitenkin hyvin nuorena ja ajankohtaan sekä sukupuoleensa nähden varsin virallisesti. Ja vielä virallisemmaksi se muuttui myöhemmin: Jo vuotiaana toimi hän v. Tässä sijaitsi paljonpuhuva video, joka suhtautui erittäin kriittisesti Ruotsin yhteiskuntapolitiikkaan.

Video näytti, miten hallituksen toimet ovat viime vuosina myllertäneet maata ja mitä uusia suunnitelmia on ollut kehitteillä. Video oli vuodelta Nykypäivänä todellisuus on pakottanut ruotsalaiset hallituspuolueet luopumaan osin unelmistaan ja hyvä niin. Olin tehnyt taustatyöni huolimattomasti.

Ihmiskunta on nähnyt paljon erehtymättömiä. Kaikille on käynyt samalla tavalla. Diplomatialla on vain yksi vaihtoehto, sen vastakohta. Diplomatian vaihtoehto on kansanmurha. Siksi ihmiset, jotka ovat niin hillittömiä, niin kohtuuttomia, niin ehdottoman kostonhimoisia, että he eivät kertakaikkiaan pysty dipolomatiaan, ovat pohjimmiltaan kansanmurhan kannattajia.

Silti, yksityiselle henkilölle, on ehkä sallittava haave siitä, että voisi olla olemassa maailma-ilman-Venäjää, maailma-ilman-Kiinaa, maailma-ilman-Yhdysvaltoja, maailma-ilman-Saksaa. Tämä salliminen menee joskus niin pitkälle, että täysin kohtuuttomille ja diplomatian vastaisille äänille annetaan kirjal Tämä tilanne on ollut täysin selvä ja stabiili jo 10 vuotta.

Kun todellinen voimavektori on koko ajan toispuoleinen, ei voida argumentoida niin, että jatkuvasti hyökkäyksen kohteena oleva levittää disinformaatiota, jos se vain ilmaisee oman kantansa. Ihmiset ovat turhan käytännöllisiä.

He eivät ole kiinnostuneita hyvistä ja toimivista ideoista, jotka eivät ole heidän maailmassaan mahdollisia. Ilmiö on vähän sama kuin huomata loistava nuori runoilija, jonka kuitenkin tietää varmasti jäävän Suomessa ilman muuta innostunutta Minun korviini tuli kerran huhu, että erästä torpanvaimoa, joka joku aika sitten oli kuollut ja haudattu, olisi hänen miehensä niin pahoinpidellyt, että hän sen johdosta oli kuollut.

Tutkiakseni oliko huhussa mahdollisesti perää, lähdin lautamies mukanani torppaan, joka sijaitsi syvällä metsässä, kaukana muista asumuksista. Pihalla tuli vastaani tyttölapsi, jonka otin hiukan syrjään ja kysyin häneltä suriko hän kovin kuollutta äitiää Vielä eivät potentiaalit aukea eikä muusikkojan pelottavat uhkakuvat toteudu.

Magentateknologia perustuu TensorFlow ympäristöön, jota voi kooda Pythonilla. Se mihin itse käyttäisin machine learningia olisi, ei mikään musiikillisen ilmaisun päätaso jäljitellä jotakin säveltäjää tai soittotyyliä ilman kyseisen musiikillisen kielen tasojen tarkkaa jäsentämistä , vaan lähinnä joihinkin oman prosessini hyvin spesifeihin yksittäisiin parametrisäätöihin, e Pari vuotta sitten kävin läpi ja esittelin Lukemisia kansalle -sarjaa.

Ilmeisesti tartuin epäolennaisuuteen, sillä julkaisusarjan digitoinneissa Turussa kirjastoalan ammattilaiset eivät ole nähneet tarpeelliseksi merkitä julkaisusarjaa kuvailutietoihin. Joten vain omasta mielenkiinnostani haravoin listan esiin käsityönä.

Siweys-opillinen tarina erästä rikkaasta, pahuuden tieltä jumalisuuteen hurskaalta palwelijaltansa saatetusta nuorukaisesta 34 - Kuin Kuningas merellä ja yksimielisesti valittu kirkkoherra. Sanomalehdessä Inrikes tidningar julkaistiin Ensimmäisessä Turusta raportoitiin 9.

Tämä paikka, jota Googlen kartta ei tunne, oli ulkosaaristossa 5 peninkulman päässä Turusta, 36 peninkulman päässä Tukholmasta ja 32 peninkulman päässä Helsingistä. Eli oli lähtenyt Tukholmasta? Matkalla Helsinkiin, kun se kerran mainittiin? Kuninkaan lähtö raportoitiin IT: Taidetta ei pidä ymmärtää, siitä pitää nauttia. Tässä maalaus Piispankadun kuut ja rahvaan aitä. Jos menette silakkamarkkinoille, niin poiketkaa galleria Joellassa samalla. Politiikka on muuten rakkausseikkailun kaltainen paitsi että siinä ei ole muuta kuin naiminen ja petollisuus.

Mikä nuoruudessa on kiehtovaa muu kuin kykenemättömyys nähdä väistämätön. Se kannattaako musiikkia tehdä itse riippuu siitä kuinka tarkalla korvalla omaa kamaansa kuuntelee. Jos tarkemmalla kuin toisten, sitä kannattaa tehdä. Jeesukseen ei kannata uskoa. Jeesus ymmärtää kaikki asiat. Mutta maailmassa vain ymmärtämättömyys on menestystekijä.

Ei sitäkään haluaisi uskoa. A Plan et - 3 viikkoa sitten. Kaupunki, A A 18 paljastaa jälleen kerran sen tason, millä Hesarin toimittajat kykenevät analysoimaan maahanmuuttoa ja suomalaista työelämää.

Ingressin nosto "Tawab Qaderzadan kokemusten mukaan ennakkoluulot vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten työllistymistä" paljastaa yhden osasyyn, ikävän syyn, mutta vain pienen osasyyn sille, miksi maahanmuutajat eivät työlli Olennainen kysymys on teknisen sovelluksen käyttötapa. Jos partentoidaan koneella tuotettua ihmisavusteista esimerkiksi luokittelijan opetus kognitiivista prosessia, yritetään siis patentoida kognitiota sinänsä.

Pelkästään matemaattinen tai informatiivinen, informaation esittämistä koskeva menetelmä ei ole patentoitavissa. Jos käyttäjä osallistuu patentoitavan menetelmän lopputulokseen intentionaalisesti, ei teknistä tehoa voida osoittaa. Käyttäjän intentiota ei voi tietää etukäteen.

Eli jos käyttäjiltä saatua opetusta käytetään, ei voida varmuudella tietää käytetäänkö menetelmään Kauppatorilla on elämää taas. Torilla oli elämää heti aamusta. Suosikki kahvilani on auki taas. Ostin sellerin ja ison palsternakan maalaisten pöydästä.

Kukat kukkivat myyntikojuissa kuten ennenkin. Kaupunkimme hallitus on asettanut aikarajan T-parkille kertoa rahoituksestaan ja vakuuksistaan kahden viikon aikana. Kävelen silakkamarkkinoille, joska näkisin silakan. Elämän käyttöohjetta ei anneta. Selvästi odotetaan että kirjoitamme sen itse, emmekä erehdy luulemaan että tätä laitetta osaa käyttää lapsikin. Kun sotiminen kestää ja siitä tulee idioottimaista, takinkääntö, loikkaaminen virkistää mieltä.

On vaikea muistaa mitä on nähnyt hämärrä vaikka olisi katsellut sitä pitkään. Asiat koskettavat siihen tyyliin ettei voi erehtyä: Silti miksi uneksin itseni sivulliseksi?

Suomalainen taidepolitiikka on sitä että ö-ketjun jenkit, c-ketjun britit ja b-ketjun scandinavian types käyttävät tätä resurssivarantonaan. Juuri tällaisia ovat orwellmaailman privilegiot. Niin kuin kasvavat kristallit auringonpuoleisella seinustalla, niin kasvaa yöperhosten kuhiseva kilpi varjonpuoleisella seinustalla.

Humanismin täytyisi olla niin mahtava liike, että se kykenisi edes hetkeksi asettamaan trixtermaailmat ja inorgaanisten olentojen maailmat tietoisen kyseenalaisiksi ja ihmisen hahmon näiden olentojen hahmojen edelle, hyvin rauhallisesti. Pitäisi olla käytössä oikeat lääkkeet sen hahmottamiseksi, mitä itse on. Ja olla sekoittamatta itsensä jatkuvasti vieraisiin elämänmuotoihin ja varsinkin vieraiden elämänmuotojen omalle hahmolle tuhoisiin ajattelutapoihin.

Tämä ei ole mahdollista, ennen kuin vieraat ajattelutavat erottuvat tunnistettavammin. Ruotsista taas saatu nopeammin ja luotettavammin vastauksia tiedusteluihin. Välitin Koulurekisteri-valitukseni Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta asianomaisille tiedoksi ja sain ripeästi tyylikkään diplomaattisen vastauksen: Kiitos käyttötestaushavainnoista ja tarkoista huomioista koulurekisterin tietojen puutteellisuudesta! Kirjoituksestasi tulee olemaan meille hyötyä kun lähdemme kehittämään koulurekisterin tietosisältöä.

A Plan et - 4 viikkoa sitten. Vesa Haapala blogissa Versoja - 4 viikkoa sitten. Jos vain voin, tahdon tehdä saman kuin Nietzsche, hajottaa harhan: Mayan huntu on kastettu vereen, sanaan jonka veri soi. Naiselle riittää harvoin pelkkä draaman kaari: Ne ovat yleensä tyttöjen välisiä kolmiodraamoja siitä, kenen kanssa kukakin leikkii ja kuka lupasi ja mitä ja kenelle. Ahneuden ja rahan melukone. Nollaenergiahalli T-parkin tiedottamisen uusin hönkäisy.

Nollarahoitus ja vakuutus varmaan jatkossakin. Tämä on ylimielistä vittuilua ja ihmisten älyn aliarviointia. Nollaenergiahalli rakentamattomana täyttäisi nollaenergian mitat, ainoastaan.

Nollaenergiahalli tarkoittaa sähkötöntä hallia jossa ei edes ole valoja. Taas pelkkää huulten höpinää. Kuka kaupungin poliittisessa johdossamme olisi ritari rohkea ja tekisi historiaa rehellisyydessä ja estäisi koko T-parkin ja saisi äänivyöryn vaaleissa? Olen jo pitemmän aikaa tuntenut etovaa vastenmielisyyttä torin poikki kävellessäni.

Digilähteiden varassa Itämeren ja Atlantinkin yli? Olin posottanut SSH-proggista melko intensiivisesti koko päivän eikä enää riittänyt aivokapasiteettia järjelliseen toimintaan. Mutta onneksi on Google ja uniikin nimen kanssa Mustasaaresta maailmalle päätynyt mies. Kuinka kummallisia tiedonmuruja voi löytää?

Se, että nanoserkkuni Gudmund Berguddin mainitaan eräässä perukirjassa vuonna olevan kauppias Elbingissä Elbląg , on ollut esillä Genoksessa jo luvulla. Kiitos verkkohaun ja ruotsalaisten digitoiman Pro Patria -seuran jäsenluettelon, sain tietää hänen myös olleen vuonna varakonsuli Danzigissa Gdańsk.

Krokus kukkii Nummenpakan kivijalassa. Kaunis päivä sai minut kävelemään kaupunkiin asti. Sovimme maalämpöön siirtymisestä ja maalaustalkoisata. On jotenkin helpottunut olo. Joen vesi on alhaalla. Kuvan musta möykky on joen pohjassa olevaa mutakaria. Linnut mekastivat ja joen rannassa oli kaljatölkkejä matkalla jokeen. Keräsin ne kierrätykseen sillä en picä siitä että ne kierivät jokeen. A Gallery Of Asemic Writing - 4 viikkoa sitten.

Ihana partalapsi, hymyävä niin! Ihana jätskinsyöjä päätä leikkasi, poikaparan toleranssi kiinni leikkasi! Veret päästi pihalle harmaahapsesta. Iloitkaa liikkeittensä kulttuuriudesta, toimittajat jaksaa jauhaa masennuksesta! Ihana hiekkalapsi iloita vain voi!

Naurunhyrske huulillansa aivan karkeloi. Jätti taakse unelmat lammaspaimenen, on jo stara uuden maan, moniarvoisen! Kaksi on nyt kylmänä, loput taistelee, sankarlapsi sellissään teetä maistelee.

Muistaa, että kiivaili vain vapaudesta, rauhasta ja Ruotsin tilannetta selitettynä auki yhdessä haastattelussa. Hyvä haastattelu yhdeksän vanhana Ruotsiin muuttaneelta kurdilta, ekonomisti ja kirjailija Tino Kanandajilta. Tässä on hyvin mukana myös maahanmuuttajan näkökulma siihen, miltä elämä uudessa maassa tuntuu.

Järkevää keskustelua maahanmuutosta, jälkimarxilaisesta ideologiasta, poliittisen korrektiuden kulttuurista, integraatiosta, koulutuksesta, työstä ja ruotsalaisesta rasismi- ja uusnatsikeskustelusta - piirtyy muutaman vuosikymmenen kaari, joka kattaa suuren osan Eurooppaa ja Lähi-itää, mutta keskittyy kaikkeen Ruotsin avulla. Katsokaa tätä ja miettikää omaa tilannettamme!

Kevät on ihmeellistä; koivujen alla yöpakkaslammet, jää kuin lehtevää taikinaa, huvenneessa kinoksessa mustarastaat aukovat pyrstöjään, kävelee ohi kahden naisen ja kuulee jutun kuningaskalastajasta, syvän puron luona se on kalastanut salakoita koko talven, hiekka rapisee ja iho tuoksuu päivän alkavassa lämmössä; päästää irti pienen tyttärensä kädestä ja hän juoksee yli jäätyneiden mutaraiteiden ja heilauttaa tervehdyksen autolle, joka pysähtyy ennen suojatietä; yhdestä kävelystä, yhden aamuhetken kokemisesta voisi antaa koko elämänsä.

Kun kasteet eivät ole järjestyksessä. Aina pitää tarkistaa alkuperäinen eikä luottaa Hiskiin, neuvovat viisaammat. Erinomainen ohje, mutta laiskana ihmisenä en sitä ole seurannut esimerkiksi blogitekstejä väsätessä. Sukukirjat ovat hieman toinen juttu, joten Berguddin jälkipolvia SSH-käsikirjoitukseen sijoittaessani aloin ihmetellä luvun lopun päivämääriä.

Syntymäpäiviä vai kasteita, pitänee tarkistaa varmuuden vuoksi. Mutta tämä ei ollutkaan suoraviivainen hyppy Hiskistä Digihakemiston kautta digikuvaan.

Hetken ihmeteltyäni vertasin järjestelmällisesti kahta ympäristöä ja tein Digihakemistoon kommentit Hiskin riv Asemic Rhombus by Carmen Racovita.

...

Ranskalaisfilosofi Badioun mielestä silloin oli kyse uskollisuudesta totuudelle ja tuolle olemisen lävistävälle tapahtumalle, " jolloin totuus voidaan saavuttaa vain maailman ja historian vastakarvaisella kohtaamisella. Ajattelin näiden filosofien tekstejä lukiessani, että oikean homouden täydellisen yhteiskunnallisen tasavertaisuuden elinehtona olisi, että homot vihdoinkin tajuaisivat, ettei kiltteinä oleminen ja vallan nöyristely johda mihinkään, ja osallistuisivat mahdollisimman vilkkaasti kriittisin äänenpainoin heitä koskevaan päätöksentekoon, ja politiikkojensa sekä virkamiestensä sanomisten ja tekemisten seuraamiseen, silloin täyttyisi humanismin täydellisyysihanne, joka tunnusti totuuden itseisarvon kaikkia auktoriteettäjä korkeammaksi " regnum hominissa " ja luutuneet ennakkoluulot saisivat kunnolla kertaheitoilla kyytiä, sillä Publius Syriuksen mukaan siellä missä ennakkoluulot olivat syvällä, siellä oikeus ei toiminut.

Ennakkoluulojen uhrina miltei koko elämänsä kärsineelle Voltairelle ne olivat mielipiteitä vailla arvostelukykyä. Samuel Johnsonille taas merkki sielun heikkoudesta. Rabelaisin Pantagruelin eräs sanoma oli se, ettei kannata koskaan luottaa tällaisiin ihmisiin jotka katselivat asioita aina saman kapean rakosen kautta.

Augustus tiesi " Tunnustuksissaan " ihmissuvun olevan utelias tutustumaan toisen elämään, mutta itse hidas korjaamaan omaa elämäänsä: He tutkivat tähtien ratoja mutta he jättävät itsensä tutkimatta ja ihmettelemättä. Vasta kun ymmärsimme näistä kaikista vaihtoehdoista ainoan, ymmärsimme oikean, sillä me olimme aina ne teot mitkä teimme, niin hyvässä kuin pahassakin, eikä siihen tarvittu enää turhia sanoja uskottelemaan valheita hyvästä ihmisestä ja hänen toteutumattomista tarkoituksistaan.

Tällaiset kauniit sanat olivat usein kuin kuollutta kiitollisuutta, sillä kiitollisuus kuoli usein jo ennen kuin se ehti syntyä. Hyvä ihminen oli näet niin harvinainen, että erään tuntemattoman irvileuan mielestä sitä oli vain kaksi lajia: Koska meillä ollut yhtään puhdasta nautintoa tai hyvää mihin ei olisi sekoittunut hivenen pahuutta, oli mielestäni hyvä kysymys puhkesiko maailman harvinaisin herkku, oikeamielisyys kukkaansa jalomielisyytenä vain rakkaudessa, ja jos niin on niin millaisessa?

Himokkaassa ja intohimoisessa rakkaudessako Sirkka Turkan Rakkaus Nuori runoin tavoin: Ja kahvilassa valot himmeämmät, levyautomaatin ääni tahrainen. Hiukset hämillään jatka katua sumuisesta kohdasta toiseen ja surusi rypistynyt mahtuu taskuun. Mutta jos rakkaus oli nuorta ja intohimoista, ei siitä voinut kertoa kukaan kauniimmin, kuin intohimon katolisissa poikien sisäoppilaitoksissa itse kokenut ja myöhemmin siitä kieltäytymään koko elämäkseen joutunut katolinen pappi, jolle muisto menetetystä intohimosta oli elävämpi kuin oma kieltäymyksensä, kuten Emmaus-liikkeen perustaja Abbe Pierre, joka kirjoitti: Rakastuin kolmetoistavuotiaana erääseen poikaan, koska hänen lauluäänensä oli niin kaunis.

Hänen sopraanoäänensä oli niin puhdas, että sitä tultiin kuulemaan kaukaa. Kyse ei ollut fyysisestä rakkaudesta, sillä poika ei ymmärtänyt siitä yhtään mitään. Kyse oli intohimosta - ilosta, joka samalla poltti ja jääti sydämen.

Hullusta, mielipuolisesta rakkaudesta, joka teki sairaaksi, ja sai ajattelemaan vain sitä joka hetki kolmen vuoden ajan. Ja ehkä juuri siksi. Joten minkäkin olin kelvollinen puhumaan ihmisrakkaudesta ja rakkaudesta koko ihmiskuntaa kohtaan, ihan samalla tavalla kuin humanistifilosofien mielissä välkkyi " regnum hominis ", ihmisen valtakunta, jonka organisaatio pyrki edistämään yksilön luonteen kasvatusta humanismin sivistysihanteen mukaisesti.

Emme halua, että ihminen valtiollistetaan, vaan päinvastoin valtio inhimillistetään, kuului Pestalozzin lausuma, jota voitaisiin sanoa humanismin kaavaksi valtion ja kansalaisen suhteesta. Ihminen, jonka humanismi pyrki luomaan, voi syntyä vain jos hän on vapaa ulkopuolisesta pakosta, sanoi Georg Henrik von Wright. Hänen mukaansa ajatuksenvapaus oli todellisuudessa totuuden itseisarvon väistämätön seuraus.

Sen olin visusti omassa tietoisuudessaan jo aikapäiviä sitten päättänyt että olin saanut tarpeekseni humanistista ihmiskuvaa vastaan taistelevan mekaanisen " kurinpitäjäjasäilyttäjäjärjen " yhteiskunnallista pakkomystifiointia vastaan, mitä kurittajalaitokset ja vallan kätyrit toitottivat valheellisesti joka tuutista päätyökseen.

Tiesin mustavalkoisesti näppituntumalla, että ilman kaapuja hyvä oli melkein aina villin iloista, ja paha yllätyksettömän usein synkän julmaa " uusbrutalismia ", eli kieltäytymistä kulttuurista, jonka vastenmieliseen arkifasismiin vastauksena kävisi vieläkin historian hauskin perseennäyttö mahtailijoille, futuristien vuoden manifestin " Korvapuusti yhteiskunnalliselle maulle " malliin. Tiesin myös sen, että homomaailmassa liikkui valitettavan paljon ikäviä " hyväkisikäyttäjähomohuijareita ", ja mikä pahinta, vallan nyörejä kulisseissa vetelevät hyvän kaapuun pahan ideologian nimissä ovelasti naamioitunut, ja kaikki hyvät tarkoitukset ja puhtaat ajatukset alleen mädättävä sadistipedofiilipiilohomodemareiden mikkihiiriarmeija.

Syvennyin vielä viimeisen kerran rauhassa keskittyen, kuin viimeiseen ehtoolliseen yhtä hartain ja vakavin tunnelmin lempikirjani ensimmäisiin maagisiin sanoihin, joita olin kannatellut koko pienen lapsen ikäni sydämessäni poikuusvuosien viimeisiin hetkiin asti, ennen kuin viimeinen lapsenuskon siemen oli hävinnyt lopullisesti ajattelustani, ja olin valmis astumaan, niin silloin yksinäisyydessäni luulin, yksin pelottavaan ja tuntemattomaan ulkomaailmaan, elämään oman haaveilemani seikkailuni todeksi, jotta aikanaan minunkin vuoroni tulisi muistella, ja ehkä kirjoittaakin siitä jälkipolville todistukseksi lempikirjani ensimmäisten lauseiden tavoin: Vaikka tämä on oikeastaan meidän kaikkien velvollisuus, vaaditaan sitä erittäinkin niiltä, jotka itse ovat joskus tarvinneet lohdutusta ja saaneet sitä toisilta.

Ja minä jos kuka olen niitä, jotka ovat kaivanneet osanottoa, joille se on ollut tervetullut ja jotka ovat saaneet siitä iloa. Sillä varhaisesta nuoruudestani tähän päivään saakka minua elähdyttänyt niin jalo, ylevä ja palava rakkaus, että jos kertoisin siitä, sitä ehkä pidettäisiin alhaiselle asemalleni sopimattomana.

Herkässä ja kokemattomassa iässä oleville lapsille eivät kertomukset sovellu, eivät myöskään tylsistyneille vanhuksille eivätkä liioin ihmisille, joilla on äkäinen, pikkumainen tai jörö mielenlaatu.

Mutta näitä lukuun ottamatta, voivat kaikenkaltaiset nuoret ja vanhat ihmiset lukea niitä suureksi huvikseen ja varmasti jossain määrin hyödykseenkin. Ja tästä kerran kauan siten vahingossa kirjastosta alkaneesta matkasta kasvoi koko elämäni merkittävin ja kantavin johtotähti: Muistelin miten olin vasta kymmenenvuotias mutta silti pieni laivani oli ehtinyt jo tehdä haaksirikon. Sain kuitenkin suurella vaivalla ylipuhuttu pienen itäisen satamakaupungin ystävällisen lastenkirjastonhoitajan antamaan minulle poikkeuksellisiin syihin vedoten aikuisten osastolle tarkoitetun sinisen lainauskortin, kerrottuani kirjastonhoitajalle katastrofaalisesta matkastani ennen haaksirikkoani laivalla Italian kuuluisimpiin ja isompiin satamakaupunkeihin, La Speziaan, Civitavecciaan ja Napoliin.

Pompeijin tuhkakaupungista, Caprin sinisistä luolista, jonka lähellä Axel Munthellä oli huvilansa, ja turmeltuneella keisari Tiberiuksella lopunajan kummallisuuksien bordellinsa. Ja Roomasta, tuosta ikuisesta palatsinomaisesta seitsemän kukkulan kaupungista, joka ei tuntunut nukkuvan koskaan, ja jossa Hadrianuksen portti muistutti kerran niin ylevästä ajanjaksosta historiasta, jolloin itse mahtava keisari oli rakastunut nuoreen paimenpoikaan, ja rakennuttanut tämän kuoltua hänelle muistomerkkejä ympäri valtavaa valtakuntaansa muiden puheista piittaamatta menetetyn ja poikkeuksellisen rakkautensa merkiksi.

Höystin tarinoitani omatekoisilla lisäyksilläni, mutta sitä en kertonut, että näin ja koin silloin ensimmäistä kertaa elämässäni sydämeeni ikuisiksi ajoiksi asumaan jäänyttä " välimerellistä tuulen kanssa leikkivää villiä ja kujeilevaa poikakauneutta. Ne tarinat jäivät uteliaan ja avoimen luonteen omaavan pikkupojan kasvavan mielivituksensa alkuaineiksi janoamaan yhä uudelleen ja uudelleen lisää samanlaisia mieltä kutkuttavia ja kiihottavia tarinoita Italiasta, tuosta maailman ehkä poikaeroottisimmista maasta.

Ja niin tutustuin roomalaiseen jäykkyyteen, ja sen sisältä pelastaneeseen hellenistiseen suloisuuteen ja kauneudentajuun. Halusin olla kuin kuuluisa roomalainen puhuja Cato, joka uskalsi uhmata historiallisia välttämättömyyksiä kulkemalla muista piittaamatta omia teitään.

Sen hän oli omaksunut tavalliselta kansalta liikkuessaan avoimin aistein haistelemassa heidän elämäänsä Firenzen ja Napolin kaduilla, kujilla, kapakoissa, toreilla ja kodeissa, niin ylhäisten kuin alhaistenkin parissa, Bocaccion Decameronessa seitsemän nuorta ja kaunista naista ja kolme kohteliasta herraa, kaikki vanhoja tuttuja toisilleen, pakenevat ruton saastuttamasta kaupungista parin kilometrin päähän Fiosolen kukkuloille, ja viettävät siellä mukavaa aikaa kauniin luonnon keskellä kertomalla toisilleen tarinan päivässä kymmenen päivän ajan.

Tarinat ovat reheviä ja maukkaimmat niistä ovat sukupuolisuhteita paljastavia kaskuja, joiden kautta Boccaccio paljasti oman aikansa hurskaiden teeskentelijöiden, nunnien, munkkien ja maallista valtaa kärkkyvien pappien kaksinaismoralismia, halpamaisuutta ja riettaita irstailuja. Mutta häneltä ei puuttunut myötätuntoa uskollisen ja uhrautuvan rakkauden ihanteellisuudenkaan kuvaukselle.

Hän oli liikkeissään nopea, mutta mieleltään rauhaisa. Kun pieni ihminen joutui vääryyden kohteeksi, hän tulistui helposti ja kirjoitti siitä kiusaajia ivaavan satiirisen ja nokkelan tarinan, missä naurunalaiseksi joutuivatkin nyt ajasta poiketen, pientä ihmistä pilkkaavat ja kiusaavat vahvemmat ja typerämmät voimat.

Erityisesti minua kiinnosti kirjan kuudennen päivän kertomukset, joissa keskityttiin ihmisiin, jotka osasivat taitavasti torjua heihin kohdistuneet ilkeydet tai välttyivät nokkelilla vastauksillaan ja nopealla päättäväisyydellään jonkin menetyksen vaaran tai häväistyksen. Esimerkiksi ihmisten uskomattomasta typeryydestä ja hölönpölyn sekä huijaamisen voimasta käy hyvin se kertomus, missä veli Cipolla lupaa näyttää maalaisille enkeli Gabrielin siiven sulan, mutta tavatessaan lippaasta sulan asemesta hiiliä, hän uskottelee heille hiilien olevan samoja, joilla pyhä Laurentius poltettiin.

Muistan kuinka puolihuolimattomasti vahingossa eksyessäni silloin jossain pahamaineisilla Napolin sivukujilla ja törmättyäni siellä pieneen pornoelokuvateatteriin, missä runkattiin ja näytettiin Pasolinin Decameronea, näin elämäni kauneimman pojan, oman Pasolinin elokuvasta Tuhat ja yksi yötä tutun Nureddinini.

Niin löysin tieni Pasolinin erotiikkaa, elämää ja aistillisuutta ylistävien himokkaiden elokuvaunien, Decameronen, Tuhat ja yksi yötä, sekä Canterburyn tarinoiden kautta omiin märkiin päiväuniini ja haavemaailmaani.

Vasta myöhemmin ymmärsin kunnolla, miten Tuhat ja yksi yötä - elokuvan hienovarainen elämänsuru laskeutui silloin sieluni sisimpiin sopukoihin porautuen sieltä kaihomielisenä elämännälkänä ikuisiksi ajoiksi mieleni syövereihin, ja miksi elokuva järisytti silloin niin vaikuttavasti pieniä ja horjuvia askeleita ympäristöni kanssa ottanutta eksyksissä ollutta haavoittuvaa minääni. Freskomainen Pier Paolo Pasolinin Tuhat ja yksi yötä oli ohjaajansa mielestä " muotoutumassa olevaa merkitystä, missä ihmiset olivat kuin transsissa tämän todellisuuden kuljettaessa heitä tavalla, joka asetti heidät jatkuvasti hämmennyksen ja pelon valtaan ", mutta tärkeintä minulle oli kuitenkin ymmärtää ne keskeneräisinä merkityksinä todellisuuden läsnäolossa, missä henkilöt elivät todellisuutta, jota porvarillinen realismi ei kahlinnut, ja jossa keskeisenä tehtävänä oli säilyttää mahdollisuus todellisuuden sisältämiin erilaisuuksiin ja hajaannukseen niistä paineista huolimatta, joita " halu yhtenäistää " sille asetti.

Samalla ymmärsin koko maailmaa pyörittävän ja renessanssin hehkussa esiin salaperäisesti kurkistavan eroottisen kutsun aistillisuuden voiman. Poikien väliset pitkälle viedyt kahdenkeskiset leikit. Ja koko elämän kestävän pitkän miesten keskinäisen salaliittolaisuuden ja todellisen homoerotiikan, jonka Salaman Rushdien kuvaa kirjassaan Firenzen Lumoojatar niin mestarillisen viehkeänä, että sitä lukiessa ajatukseni harhailivat kirjan sivuille. Eroottisesti tiedostava ja omasta kauneudestaan ylpeä ja itseään seksuaalisesti estoitta toteuttava nuorimies.

Mutta aina sen jälkeen herätessäni halu ja pelko tulivat minulle ensimmäisenä mieleen. Edellinen suuntautui toiveitteni mukaan kiimaisena näyttäytyvään runkkuhaave- elämään, ja jälkimmäinen pahaan näyttäytyvään tylsään impotenttiheterokuolemaan, joten annoin rauhassa ilman sen kummempia hätääntymisiä tai määräyksiä homokullini määrätä mieluummin elämäni ja päiväni rytmin, kuin yhtyä Eroksen ylivaltaa kammoksuvien rumien ja synkkämielisten kurittajavalittajien, tai omaa tylsää totuuttaan yksipuolisesti toitottavien kammotuskääkkämaailmaparantajien kuoroon turhasta taistelusta jonkin puolesta jotain vastaan.

Se suuri puistattava yksinäisyys. Se surullinen tuska, mikä housuja napitettaessa tuntui aina, joka kerta, kuin viiltävä kipu aivoissa merkiksi siitä, ettei kaikki mennyt oikein tai ollut kohdallaan. Ne nopeat ja välttelevät katseet. Ei hyvän päivän kuulumisten vaihtelua. Ei istuskelemista vierekkäin ja toisistaan nauttimista. Ei mitään sellaista, mistä minä tässä jutussa pidin. En halunnut jäädä yksin. En halunnut vain mennä ja sitten laueta ilman mitään tunnetta.

En halunnut koko ajan toimia kuin panokone, vaikka nussiminen ja runkkaaminen pyörikin koko ajan päässäni, ja ajattelin kyrvälläni kaikkea mikä liikkui silmieni tai mielikuvitusmaailmani ohitse.

Nojailin itseeni, ja katselin kyllästyneenä peilikuvaani taas ties miljoonannen kerran, ja avasin hiljalleen sepalukseni, ja otin kullini käsiini. Se oli edelleenkin pieni ja söpö, kuten minäkin ja valloittavan ilkikurinen. Ja luin miten Egon Friedell kirjoitti Uuden ajan kulttuurihistoriassaan, että nuoresta Goethesta antaa Lottenin sulhanen Kestner kirjeessään eräälle ystävälle seuraavan luonnekuvan: Hänellä on erinomaisen elävä kuvitteluvoima, ja hän ilmaisee enimmäkseen ajatuksensa kuvin ja vertauksin.

Hän on kaikissa tunteenpurkauksissaan raju, mutta hänellä on suuri itsehillintäkyky. Hänen ajattelutapansa on jalo. Ollen vapaa ennakkoluuluista hän toimii niin kuin häntä miellyttää, välittämättä siitä, miellyttääkö se muita, onko se muodinmukaista, salliiko hyvä tapa sen. Hän vihaa kaikkea pakkoa. Hän on sanalla sanoen hyvin merkillinen henkilö.

Merkillistä hänessä oli, että hän osasi kaikkea sitä, jota muut vain tahtoivat. Nuoren Wertherin kärsimyksiä Friedell ylisti verrattomalla rehellisyydellään ja sisäisyydellään kuvaavan omia elämyksiään ja ihmisyyttään herkimpiä syvyyksiään myöten. Hänen mukaansa Wertheriä tullaan, " niin kauan kuin on olemassa jaloja, mutta juurettomia ihmistaimia, lukemaan aina yhä uudelleen. Mutta sinäpä juuri oli teoksen uutuus, että se ensi kerran ja vastustamattomin silveltimenvedoin maalasi " tunteellisen henkilön katastrofin, henkilön, joka ei kuole rakkauteensa, ei minkäänlaisiin kohtaloniskuihin, vaan aivan yksinkertaisesti elämäänsä.

Wertherin suuri teko on periaatteellisesti onnettoman rakkauden keksiminen, jossa myös ilmenee aikakauden feminiininen luonne, sillä tämä on rakkauden erikoisesti naisellinen muoto. Huomasin innostuneeni klassikoista ajatuksella, ettei pyörää tarvinnut keksiä uudelleen, riitti kun istui nenä kiinni vanhoissa kirjoissa ja imi niiden epäilyn ja totuudenjanon itseensä, ja yhtäkkiä huomasin itse kirjoittavani homomaailman sisäisestä hengettömyydestä nietzscheläisen kaikkien arvojen uudelleen arvioinnin periaatteen hengessä, tunnustamalla samalla henkisen maanpakoni omasta ajastani ja " kansastani ", ihan kuin Wittgensteinkin.

Mutta sitten kaikki muuttui, ja Medicien mahtisuku karkotettiin. Huoralat lakkautettiin neljäksi vuodeksi, minkä ajaksi kaupungin täytti uskonnollisen hurskauden lemu.

Ymmärsin tuolloin homoudessa olevan jotain salaperäisen voimakasta ja elinvoimaista uutta synnyttävää alkuvoimaa, ja kutsuvaa puhtautta, sillä vaikka irstaiden elostelijoiden ja loistavien huorien Firenze oli aikansa monipuolinen dynamo, se säteili vapautena myös juuri siksi myönteistä voimaa, kauneutta, keksintöjä, huijareita, rosvoja, kirkonmiehiä ja suuria ajatuksia. Heti kun uskovaiset heitettiin kaupungista ulos kaupungin kadut täyttyivät taas suutelevista ja toisistaan hellästi käsistään pitävistä poika - ja miespareista.

Mietin samalla nykyistä homoutta Firenzen varjosta, ettei ollut oikeasti olemassa vähemmistön vähemmistöjä, jotka olisivat vähemmistönä vähemmistössä. Koska kukaan ei tiedä ihan tarkkaan, kuka oli mitä ja miksi. Oliko siis nykysin paljon parjattu vähemmistö itseasiassa oikeasti piilossa pysyvä enemmistö, ja oliko tämän vähemmistön enemmistö itseasiassa toisin kun virallinen kuva antoi ymmärtää, vähemmistön vähemmistö?

Kyse oli loppupeleissä yksityisen minän olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Ollako vai ei oikeus omaan itseensä, elämäänsä, ja sen laajamittaiseen toteutumiseen vapauden nimissä omaa seksuaalisuuttaan vapaasti toteuttaen vai ei?

Ja vapaudesta toimia juuri niin kuin se itse halusi. Huomasin, että juuri tästä oli ollut kysymys koko ihmisen älyllisen historian keskinäisten taistelujen ajan. Siitä kenelle kuului oikeus minun omaan elämääni ja yksityiseen minääni. Miten minua joko ohjattiin, tai annettiin olla omissa oloissani. Miten minulta joko kiellettiin oma minuuteni, tai rohkaistiin sitä puhkeamaan kukkaan. Miten minulle kerrottiin väkipakolla totuutena, miten minun tuli käyttäytyä yleisen hyvän nimissä, etteivät muut ärsyyntyisi liikaa erilaisesta erinomaisuudestani, tai että saisin olla rauhassa oma itsesi ilman, että päälleni syljetään joka kadunkulmassa, ja kohtaan kaikkialla vain ilkeyksiä, syrjintää ja väkivaltaa sitä minääni kohtaan, mikä oli tässä tapauksessa uhkarohkeasti juuri sitä mitä oli, eikä peitellyt tai häpeillyt sitä muiden, " hieman toisenlaisten seurassa.

Tästä oli ollut siis koko sen ajan suurin huuto, kun ihminen oli leikkinyt älyllään ja kyennyt hallitsemaan toisia. Vapaudesta omaan itseensä, itsenäisenä vastuullisena valintojentekijänä. Eikä se projekti ole ollut kovin onnistunut. Sillä ei ole ollut kantavia siipiä maailmojen hirvittävissä ja turhissa sekamelskoissa.

Juuri näitä vuosituhansia kestäneitä jaarituksia siitä, onko oikein maata kenen kanssa haluaa ja miksei niin ole tai on? Kristillinen teologia, riippumatta siitä mihin hörhöseurakuntaan se liittyy, on sen sijaan että olisi keskittynyt julistamaan elämänmyönteistä jumalan agendaa ja hänen väitetyn poikansa pelastussanomana, rakkautta, armoa ja anteeksiantoa arjen ongelmien ja selviytymisen keskellä raskautettujen ihmisten keskellä, onkin keskittynyt elämänkielteiseen moraalisen ruoskijan kaikkivoipaisuuden rooliin, antamalla tiukkoja ohjeita siitä kenelle kuuluu oikeus päättää siitä, mitä minä haluan ja teen?

Kenen kanssa minä elän? Itseni vai jonkun ulkopuolisen kanssa, joka määrää miten toimin? Unohtamalla yksilön ja hänen ehdottoman oikeutuksensa omaan itseensä ja elämäänsä. Siihen, miten omat himoni ja haluni saavat määrätä elämääni? Kuka minä oikeasti olen? Olenko minä enemmistön vähemmistössä, vai vähemmistön enemmistössä?

Onko olemassa pelkästään heteroita ja homoja? Mitä seksuaalisuus oikeasti on? Siksi on erheellistä väittää, että on vain homoja ja heteroita. Seksuaalisuus on aina yksityistä. Piilossa jopa itseltään olevaa mielikuvituksen ja alitajunnan yhteistä piiloleikkiä, jonka ymmärtäminen osaksi itseään vie kauan, ja sen toteuttaminen vielä kauemmin.

Ja että tällainen jaottelu on yhtä väkivaltaista, kuin typerää on kristillisen enemmistön nimissä vähemmistön terrorisoima seksikielteinen, epäeroottinen ja ihmiskielteinen kulttuurimme, mikä mieluummin sallii kasvavan nuorison nähdä illat raakoja murhia televisiosta kuin kahden kauniin pojan keskinäistä lemmiskelyä.

Samalla piiloon jää se tosiasia, ettei ole olemassa mitään yhtenäistä kaikkia yhdistävää homoseksuaalisuutta, vaan tuhansia yksinään ja erillään toistaan toimivia homoja ja homoutta, joilla kaikilla on erilaiset mieltymykset, ajatukset ja halut, ja että kaikki yritykset laittaa homokulttuuri ja homot yhtenäisen viivan alle, ovat naurettavan typeriä, koska niin ei elävässä maailmassa ole.

Siksi oli ilahduttavaa lukea, että jossain päin maailmaa joku uskalsi kertoa rajua ja ronskilla huumorilla höystettyä tarinaa, siitä millaista vähemmistön vähemmistö on vähemmistönä vähemmistössä: Katsos ei siskot toisten siskojen kanssa lesboile! Kirja on räävittömän hauska ja todentuntuinen kuvaus siitä meidän kaikkien homojen tietämästä tosiasiasta, ettei kukaan naismainen vetelyshinttari ole kiinnostunut toisen samanlaisen seurasta, vaan näistä oman elämänsä sankareista, komeista ja miesmäisistä hälläväliähetskumiehistä, jotka panevat hetkessä ranttaliksi, ja haisemaan pikkuporvarillisessa ympäristössään kaiken sikamaisuuksillaan ja juopotteluillaan.

Näistä sikamakeista ja komeista, ammattikoulujen autonasentajalinjoilta kasvaneista lökäpöksypojista alkoholilla kulkeviksi panokoneiksi muuttuneista oikeista renttuheteroista. Housuihinsa kusevista kännisistä sänkinaamaisista perseenraapijoista. Lähiöiden paikalleen jämähtäneistä komeista lihaskimpuista, ja lähipubeissa aivonsa peloille juoneista tylsimyksistä, vaikka mahaa ja ikää on jo plakkarissa, mutta kun ne on oikeit miehii, ja kun ne panee, ne panee naama irvessä ihan ku akkojaan oikein kunnolla ähisten.

Eikä ne pussaile, puhu niitä näitä lämpimäkseen, kun ne ei yleensä ylipäätään puhu ja pukahda mitään. Heittävät lastinsa minne sattuu.

Napittavat pikaisesti juoponnapeille sepaluksensa, ja häviävät sen sileän tien hiippuen ties minne tästäkään aktista sen enempää mitään sen kummempia muistaen tai välittäen, jos nyt ylipäätään sattuu jotain aamulla muistamaan. Ja kun suljin kirjan, päätin tehdä oman eräänlaisen omalaatuisen ja yhtä erilaisen matkani myyttisen homouden sisälle, kuin sen olin itse kokenut, kuvitellut, haaveillut ja unia nähden, kertomalla varjoon jääneitä vaiettuja tarinoita, hiljaisia kuiskauksia, homomenneisyyden oikeita, mutta hävitettyjä muistoja, ja nykypäivän historiaa ilman hyssytteleviä ja poliittisesti korrekteja manipuloitsijoita, jotta siitä syntyisi taatusti innostava ja mieltä kohottava lukukokemus tavanomaisuuksiin kyllästyneille Ranskan kuninkaan Ludvig XV: Ette tarvitse muita kirjoja enää lainkaan.

Aloittaessani tätä kirjaa, näin silmissäni Henrik Ibsenin Peer Gynthin Kairon hullujenhuoneen, ja muistin siitä Faaraoiden muumioiden kirouksen, mikä piili vieläkin noissa hikisten, lihaksikkaitten ja paljaiden komeiden egyptiläisten yläkroppien viehätyksessä, jotka olivat samanaikaisesti ikuisesti yhtä arvoituksellisia kuin sfinksin hymy, ja myrkyllisiä kuin skorpionin pisto, Afrikan pelottavimman ja suurimman kaupungin pölyisillä kujilla, joihin maailman pisin joki toi maanosan sydämestä lakkaamatta uutta elämää antavaa vettä, jolla koko maa eli polttavasti porottavan auringosta ja kaikkialle levinneestä hiekasta huolimatta.

Huomasin inhoavani syvästi homomaailman sisäistä hengettömyyttä ja kirjoittavani pitkää sepostusta nietzscheläisestä kaikkien arvojen uudelleen arvioinnista, tunnustamalla samalla olevani henkisessä maanpaossa omasta ajastani ja "kansastani" ihan kuin Wittgensteinkin. Kirja koostuu kuudestakymmenestä erilaisesta kertomuksesta Sokrateen vaietusta poikaystävästä keisari Hadrianuksen surun kautta Jeesuksen kysymykseen, miksi minut aina ymmärrettiin tahallisesti väärin?

Vuosisadan rakkaustarina kertoo runoilijoiden Anton Rimbaudin ja Paul Verlainen kiihkeän rakkaustarinan. Obbe on taatusti erilainen tarina viikinkirakkaudesta. Välillä käydään alkuperäisen Decameronen syntysijoilla renessanssiajan homopääkaupungissa Firenzessä. Kirjassa pohditaan myös, olisiko elokuvaohjaaja Francoise Truffautin mielestä maailman kaunein ja koskettavin homoelokuva Happy Together vai Mary Lou.

Entä onko homoudelle tärkeä Goethen lanseeraama sielunveljeys-käsite tahallisesti unohdettu? Ja miksi homoseksuaalisuus ja miesten välinen seksi tuli ongelmalliseksi luvulla filosofi Michel Foucaltin mukaan. Kertomukset ovat rajuja, ja " eiheterojalesboystävällisiä ", homouden pehmeän ja kovan ytimen ristivalotuksia. Kirjan nimitarinassa Egyptin prinssi, nettiin siirtynyt kylmä ja julma pintahomokulttuuri paljastuu lukijalle juuri sellaisena kun se on arkipäivässä, eli miten suhtautua ärsyttäviin ja vihamielisiin ilmoituksiin, joita " Homonetti " alkaa nykyisin jo olemaan pullollaan.

Huomasin, että Homonetin olemassaolon oikeutusta voidaan hakea ehkä hieman yllättäen vallan kolmijako-opin perustajana tunnetun Montesquieun kirjoituksista, sillä esimerkiksi hänen Persialaisten kirjeidensä satiirin, ironian ja parodian kukkaset ilahduttivat kovasti myös valistusfilosofeja mm.

Voltairea ja Diderotia, koska hänen mukaansa henkisten kykyjen kehitys edellytti, että ihmisillä oli mahdollisuuksia hankkia vaihtelevia ja yllättäviä kokemuksia, sillä Montesquieun mielestä ihmismieli rakasti vaihtelua. Tämä ei ollut mahdollista kehittymättömissä yhteisöissä, sillä ne kävivät jatkuvaa kamppailua olemassaolostaan. Monipuolisen kommunikaation yhteisössä elänyt ja rikkaan elämänkokemuksen omaava hengen ihminen osasi Montesquieun mielestä ilmaista tuntemuksensa ilmeikkäästi ja monipuolisesti.

Hänen mukaansa ihmiset rikastuttivat ja köyhdyttivät itseään toisten samankaltaistensa kanssa, koska he kehittyivät vain sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Montesquieun mielestä pyrkimällä vaikuttamaan ihmisiä voi harjoittaa yleistä hyvettä, joka ulottaa rakkautensa jokaiseen ihmiseen: Halusin ottaa kiinni menettämäni ajan. Juosta kilpaa ajan kanssa, ja kääntää kellot väärinpäin, jotta olisin nähnyt silmieni edessä kuin hidastetusta filmikelasta missä kaikki meni päin mäntyä.

Mutta tiesin ettei se ollut mahdollista. Nämä nettidraamat tapahtuivat tietokoneen ruudulla, ja muokkasivat alati laukkaavaa ja mihinkään paikoille jäävää hurjaa seksimielikuvitustani yhtä paljon kuin pelko ja hengissä selviytymisen vietti, joten mitään varmaa totuutta tai selkeää tapahtumaan johtavaa syytä oli minun sittenkin turhaa yrittää metsästää, tai kadoksissa olleen seksuaalisuuteni punaista lankaa, sillä siitähän tässä oli kysymys, sen katoamisesta ja etsimisestä.

Löytyisikö se jostain näistä irrallisista ja katkerista vuodatuksista, verisistä loukkauksista, moraalittomista henkilökohtaisista kostoista ja jonninjoutavista riidoista, tai keskinäisistä syyttelyistä Homonetissä, mietin? Nipistin itseni hereille, ja ravistin unihiekat silmistänsä pois.

Ymmärsin vielä hetki sitten taistelleeni omia kauhukuviani ja pelkojani vastaan vanhenemisesta, rumentumisesta, ja siitä kaikkein tärkeimmästä: Siksi nämä kauhukuvat, takaumat, ehkä tulevaisuuden historian pelokkaat silmät juksasivat nyt minua.

Ei mikään edessäpäin voi olla noin pelottavaa, paitsi ehkä totuus, ajattelin, mutta siitä en ollut vielä selvillä, en edes hitusen vertaa, sillä vaikka silmäni olivat auenneet, ne eivät vielä nähneet tarpeeksi selvästi mitä kaikkea ympärilläni oikeasti oli.

Ajatukset ensin ehtineistä ja viimeksi saapuneista ristiriitaisuuksista kalvoivat levotonta mieltäni. Jokin tässä nyt mätti ja kunnolla, mietin ravistellessani loputkin unihiekat pois silmistäni. Minä erehdyin varmasti pahan kerran, jos sanoin että haluaisin jäädä tänne näiden ihmisten pariin viettämään ikävää ja tappamaan aikaani lisää turhuuksiin ja valheellisuuteen. Käännyin ympäri ja kokosin itseni.

Oli aika astua taas ihmisten ilmoille. Mitähän sieltä nyt oli odotettavissa? Taas niitä läähättäjiä tuntemattomasta numerosta. Kilttejä perheenisiä ostosten lomassa kysymässä milloin sopisi tulla imettämään jättikalua. Se soi toisen kerran, nyt pitempään ja ärhäkämmin. Suljin vain puhelimeni ja muistin uneni ja hymyilin: Enkä ainakaan vielä ollut näin sekaisin ja vittumainen kuin, tämä täällä jatkuvasti itseään erinomaiseksi mainostava, ja muita haukkuva tosi sekava ja sairaanoloinen " tamperelainen opiskelijapoika " - Muka!

Sillä vaikka hän mitä vakuutti, näissä piireissä täällä kyseessä on kuitenkin vain puhdas nussimishalu: Haen ihan pelkkää hauskanpitoseuraa, mutta olen myös avoin vakavammallekin suhteelle, jos synkkaa niin voisi olla mahdollisuus ihan kunnon suhteelle.

Olen avoin niin asenteeltani kuin myös seksuaalisesti, tosin ihan rajuimpiin juttuihin suhtaudun vähän varauksella. Laita viestiä jos kiinnostuit. Jonkinasteisessa henkisessä ja älyllisessä autiomaassa tässä tuppukylässä koko ikänsä elänyt [homo]mies etsii itsensä kaltaista omantienkulkijaa, joka ei ole ohjelmoinut olemistaan aivan ilmeisimpien vuokaavioiden mukaisesti.

Etenkin universtaan uuneista valmistuneet, kavahtakaa. En vietä aikaani " yhteisöissä ", enkä ryhmissä, vaan olen kutakuinkin yksinäinen susi ko? Hieman samanlaista vastahankaista tai vastakarvaista arvo- ja asennemaailmaa ja elämäntapaa edellytän ja odotan sinultakin. En siten vaadi sinulta sen enempää kuin itseltänikään, joten älä urputa minulle kaksinaismoralismista sika. Mutta sinun pitää olla yhtä pantavannäköinen kuin minä eli sikamakee.

Minulla ei ole mitään " kaksoisstandardeja " itselleni ja mahdolliselle kumppaniehdokkaalle. Jos kyseisestä alakulttuurista erillään pysytteleminen niin suorasti kuin epäsuorasti, niin välittömästi kuin välillisestikin on onnistunut meikäläiseltä olettaisin sen onnanneen joltain muultakin. Vietän kapitalistisessa palkkatyössä vain muutaman tunnin viikossa, eli vain sen verran että saan vuokra-, ruoka- ja sähkölaskurahat kokoon, ettei tarvitse vanhemmilta kerjätä, muuhun en juuri rahaa tarvitsekaan.

Vapaaehtoinen köyhyys ei haittaa, koska se on oma valintani, ja perinhän joskus sitten ison kasan maallista mammonaakin - ehkä. Käytän aikani mielekkäämmin itseäni kiinnostaviin juttuihin, joiden aikataulun päätän itse.

Jos siis olet etenkin korkeakoulutetulle tyypillisesti tympeä uraohjus, tai työnarkomaani, jonka kalenterista ei löydy tilaa työn ja uranmuodostuksen ulkopuoliselle elämälle, älä suotta vastaa pahannäköinen sika. Herätät minussa vain suurta vastenmielisyyttä , halveksuntaa ja vieroksuntaa. En tee elämässäni mitään miehellä jonka aikaa ja seuraa joudun kerjäämään, ja joka kokee jatkuvasti tekevänsä suuren uhrauksen, jos kykenee järjestämään viisi minuuttia täydestä kalenteristaan muulle kuin työhönsä liittyvälle " ylimääräiselle " asialle.

Jatka siis yhteiskunnan tukipökkelön elämääsi, pakonomaista suorittamista, ja eteenpäin elämässä silmät säihkyen rientämistä ja pyrkimistä, sillä se ei ole minun uskontunnustukseni, eikä olemistani säätelevä periaate, senkin haiseva sika.

Mitä sitten teen jos en raada tyypilliseen perikansallisluterilaiseen tapaan niska limassa ja otsa hiessä tunnollisesti ja kuuliaisesti palkkatyössä kituen pomon edessä pokkuroiden, ja sen persettä nuoleskellen tai sen kyttäämistä kyräillen aamusta iltaan?

Katselen paljon leffoja sillä kokoelmani on siltä osin melko kattava vain nykyistä huippuvaikeaa taide-elitististä laatukamaa Abbas Kiarostamista Zeligiin, ei löydy yhtäkään James Bondia, Poliisiopisto-sarjaa ym.

Vietän aikaa laatutietokoneellani tosin en missään saatanan sosiaalisessa" mediassa! Käyn kirjastossa sillä luenkin joskus. Silloin tuolloin saatan poiketa halvoissa kulttuuritilaisuuksissa, vaikka Tampere on melko köyhä kaupunki todella kiinnostavan tarjonnan suhteen; liikun jonkin verran vaikken yhtä innokkaasti kuin muutaman vuosi sitten, jolloin olin melko hyvässä kunnossa.

Silti kuljen joka päivä omin jaloin paikasta toiseen, joko kävellen tai useimmiten pyöräillen. Vastaa jos kiinnostaa seura - enemmän tositarkoituksella kuin yleensä täällä, joten kaksineuvoiset kokeilijat ja muijaansa kyllästyneet vipinän kaipaajat, antakaa olla. Jos olet identiteetiltäsi " gay ", et kiinnosta minua eettisellä tai ideologisella tasolla eikä teennäisellä, turhanpäiväisellä ja typerällä " lifestylelläsi " ole minulle hevonvitunkaan verran tarjottavaa senkin tylsä sika!

Jos lähetät mulle viestejä ja olet inhoamani heppu helvetin alimmilta portailta, tulen ja vedän sinua kunnolla turpiin taksilla kuntosaliltani, joka on myös alansa huippua, kuten minä, jos ei se vielä vähemmällä tullut sinulle kammottava läskimooses selväksi! Sillä sellaisena sinua sen jälkeen pidän. Nämä olivat niin pöyristyttävän halpahintaisia. Jätkä mainosti olevansa huippukamaa, mutta ei osannut edes kirjoittaa.

Mikähän heppu tässä oli takana? Tällaisia ilmoituksia oli viime vuosina alkanut ilmestyä Homonettiin. Mietin, miten minä joka en ollut koskaan oikeasti rakastanut ketään, kuvittelin aina täysin epärealistisesti, että haluamani pojan tavatessani voisin rakastaa häntä loputtomasti, olla kuitenkaan paljastamatta sitä hänelle.

Sillä mikään rakkaus ei ollut romanttisissa haaveissani niin todellista, kuin sellainen rakkaus, joka kuolee paljastamatta itseään. Tällä tavalla voisin rakastaa häntä viisaasti, mutta rakastaa samalla järjettömästi, sillä se olisi kuitenkin parempi kuin olla täysin kykenemätön lainkaan rakastamaan.

Olin nimittäin kuullut ja huomannut sivusta asiaa uteliaana seuranneena, että suuren rakkauden keinot muistuttivat usein suurta terroria.

Todistuksena sille ettei rakkaudelle ollut mitään hyötyä aikaisemmista kokemuksista oli se, ettei aikaisempien rakkaussuhteittemme loppu herättänyt meissä haluttomuutta uusien aloittamiseen. Tiesin, että oikeaa rakkautta oli olemassa vain yhtä lajia, mutta että siitä oli liikkeellä tuhansia erilaisia halpoja jäljennöksiä, ja että pienikin toivonhitunen riitti antamaan mahdollisuuden rakkauden syntymiseen.

Tiesin myös hyvin sen jo omasta aiemmasta elämästäni, että todellista ja oikeaa ystävyyttä oli olemassa vain vähän maailmassa, ja kaikkein vähiten sitä oli toisten samanlaisten keskuudessa.

Tunkeuduin ensin syvälle mieleni sisäisiin vankiloihin, joita kasvatukseksi, tavoiksi ja uskomuksiksi nimitettiin, ja joissa järjen ja rationaalisuuden ihanteet olivat täydellisyyttä ihailevia ja epäinhimillisiä koneutopioita, sekä moraalisesti liian ankaria ollakseen oikeasti osa todellista minääni.

Etsin ulospääsyä näistä vankiloista. Olin huomannut jo myös, että jos homoudesta otti pois itserakkauden, niin jäljelle jäi vain turhamaisuus. Useimmat meistä tarvitsivat enemmän rakkautta, kuin me sitä ansaitsimme, ja että näissä piireissä oli lähes täysin mahdotonta rakastaa kahta kertaa samaa henkilöä.

Olin myös huomannut, että voimakkailla tunteilla, aisteilla, salailulla, häpeällä, ja pohjattomalla hellyyden - rakkaudenkaipuulla, oli ratkaiseva merkitys omaa homoidentiteettiäni rakentaessani, järjen jäädessä eri huoneeseen. Siksi en aina tiennyt itkeäkö vai nauraa. Luulen, että näin vain kävi, ilman sen että sen kummempia tapahtui kuin se, ettei minulla ollut kavereita. Ei ketään samanhenkistä ympärilläni, eikä yleinen vihamielisyys homoja kohtaan ja homokielteisyys innostanut minua yksin käymään taistelemaan tuulimyllyjä vastaan, joten katsoin parhaimmakseni pitää suuni supussa.

Kyse oli myönteisen ryhmäpaineen puuttumisesta. Minulla oli paljon kertomattomia tarinoita sisälläni odottamassa, että vain istuisin paikoilleni ja alkaisin laulattamaan näppäimistöä. Mutta hylkäsin unelmani jo ennen kuin ne olivat edes kunnolla sisälläni syntyneetkään. Annoin piutpaut kaikelle haihatteluille ja sisäiselle huithapelilleni pakenemalla valmiiksi järjestetyn maailman rauhalliseen mutta tylsään rytmiin kärsimään arjesta ihan kuten muutkin aamu kahdeksasta ilta neljään rytmissä.

Hankin tylsän mutta helpon ammatin missä ei tarvinnut liiemmin pinnistellä eikä olla kasvokkain muiden ihmisten kanssa. Otin kissan elämänkumppanikseni ja viherkasveja päiviäni piristämään. Liityin erilaisiin harrastepiireihin ja kävin joka päivä uimahallissa etsimässä ja katsomassa jos nyt tänään kohtaisin jonkun harhailevan katseen, mutta mitään ei koskaan tapahtunut koska asuin tuppukylässä, missä siihen ei ollut kenelläkään varaa.

Haaveilin koko ajan omasta Egyptin prinssistäni Firenzen Lumoojattaren maisemissa, joka ilmestyisi kuin ihmeen kaupalla yllättäen nurkan takaa elämääni, ja jäisi siihen pysyvästi ja kauneudestaan koskaan luopumatta tai muuttumatta, kuin antiikin marmoriset urheilijanuorukaisten upeat patsaat.

Halusin nähdä edessäni hienon tosimiehen unelman, jossa olisi ollut kosolti leikkivää ja ilkikurista poikaenergiaa, miehistä jykevyyttä, ja rajua komeutta, ja joka olisi ollut yhtä eloisa ja huumorintajuinen kuin minäkin luulin oikeasti olevani jossain syvällä sisimmissäni, sitten kun minulla siihen joskus olisi arjen harmaassa tylsyydessä varaa, ja että hänen upeuttaan kruunaisi lopuksi hersyvä kaikkiin mukavalla tavalla tarttuva äänekäs nauru, joka minullakin oli ollut joskus kauan sitten vielä lapsuudessani, kun en ollut kohdannut silmästä silmään elämän karuja tosiasioita ja oli vielä aihetta nauramiseen.

Ja että prinssini olisi sinut upean ulkomuotonsa kanssa vaikka olisi kuin kallioon veistettyä ikuinen jumala, ja että hänellä olisi minusta poiketen rohkeutta ja lannistumatonta karismaa ettei hän minun tavoin alistuisi edes kovan paineen alla, vaan olisi ylpeä mikä on ja sanoisi rohkeasti ihmisille päin naamaa vastaan kun he alkaisivat änkyttää, että se ja se on sellainen tai että se on synti, häpeä ja rikos.

Ettei hän olisi kuin minä, haavoittunut hyvyyden ikoni. Ettei hän pyrkisi olemaan kiltti ja hienosteleva, kuten maailmalla oli ollut länsimaisen poliittisesti korrektissa teeskentelijäkulttuurissamme lähes vuosisadan tapana, jossa heteroyhteiskuntaan hyväksytyt homot nähtiin mielellään vain joko seurueen höpsöinä ja akkamaisina idioottihauskuuttajina, tai vaihtoehtoisesti pakollisina romanttisina vaaleanpunaisina kitsikoristeina rutikuivaa tai muuten vain niin kovaa ja läpimätää heterourheilijatodellisuutta pehmentämässä, tai kulttuuriliberaalia suvaitsevaa kuvaa muille ulospäin pikantisti antamassa, merkiksi siitä että niissä todellisen ja tappavan pahuuden salakavalan ummehtuneissa heteropiireissä hengitetään ontoista kulisseista huolimatta nykyaikaista avarammin, ja miten näiden pienen piirien kummajaisten päälle on vuoroin istutettu mysteeristä kärsijämarttyyrikruunu, vuoroin nerokkuuden sädekehää, tai silkkaa vittumaista oveluutta syleilty heidät joko hiljaisiksi ja kilteiksi poikkeusyksilöiksi H.

Andersenin tapaan, kliinisesti turvallisesti opettavaisiin lässytystarinoihin, " kaikenmaailman päivitaussien heikkalaatikkoleikkeihin ", kulttuurin kukkahattutätien hyväntahtoisen kurkistelun kohteiksi, tai houkuteltu heidät maaritteluilla, julkisilla huomionosoituksilla ja pintajulkisuuden hyvänolokarkeilla myymään sielunsa julmien heteromurhaajiensa ja homohuijareiden tai mikä pahinta, sadistipedofiilipiilohomodemareiden mikkihiiriarmeijan alttareille paavi Bonifaciuksen kohtaloa mukaillen: Siksi Ciceron tavoin opettelin ensin sujuvaa ja tasaista kieltä sekä puhetyyliä, joka eteni tasaisesti ja tietyllä tavalla vaivattomasti.

Olin niitä etovia ja kaikkialla ääneen oksennuksiaan esiteleviä, ja kamaluuksistaan kotkottavia naismaisia velttohomoja vastaan, joilla oli munan paikalla löysä letku, ja jotka alistumisellaan ja nöyrtymisellään olivat helppoja uhreja kaikkialla heitä odottaville ja aina valmiina kiusaamaan oleville " sadistiurheilijaheteropaskiaisille ", varmistaen näin henkilökohtaisesti sen, ettei heikkojen, erilaisten ja herkkien kiusaaminen loppunut koskaan maan päältä.

Näin oli helppo ymmärtää Ludvig Wittgenstein sanoin, ettei käyttäytymisen perusta ollut tiedollinen, eikä se perustunut uskomuksille, vaan kaiken oppimisen ja kokemuksen toistuvat ja taivuttelevat piirteet antoivat sosiaaliselle käyttäytymisellemme sen säännönmukaiset piirteet, myös sen, että kaiken voisi muuttaa, jos halua siihen olisi. Ehkä tuhosin itseäni pala palalta, mutta minusta homouden ainoa siedettävä viehätys edelleenkin oli kadonneen nuoruuden viattomuuden metsästys ja sen ihana kaksikymppisyys, josta paranemisennuste oli kohtuullinen osalle meistä.

Tragedia tästä minulle muodostui vasta kun tämä viattomuuden unelmani joutui vastatusten vanhenevan minäkuvitelmani tukehtuneen varjon kanssa, paljastaen samalla mieltäni ja homo-olemassaoloani kalvavan syyllisyydentunnon kaiken irstailujeni keskellä vääristyneessä minä-ihanteessani.

Ihan samalla tavalla kuin modernin runouden isänä pidetyn mestarillisen Pahan kukan kirjoittaja Charles Baudelair mietti myös vakavana irstailujensa jälkeen ihan samanlaiseen orgasmin jälkeiseen " olemassaolon täyttymisen tyhjyyden tunteessa ", ja järkyttävässä toivottomuudessa, kuin elämänilonsa ja täyttymyksensä spermaansa valuttaneet eläimet, tunnustaessaan itsessään asuvan ja itseään alati väsyttävän sekä ahdistuneen, jatkuvasti muita säälittömästi jahtaavan elämän tappiollisen logiikan rehellisesti, koska tunsi itsensä aina irstailujensa jälkeen entistä yksinäisemmäksi ja hylätymmäksi.

Tämän ikuisen homontragedian nuoret kärsijät, minä mukaan lukien, olivat samaan aikaan sekä goottilaisia faustisia, että antiikin fallistisia satyyrihahmoja, joita sitoi toisiinsa ikuisen paluun ja panemisen myytti, jossa oli ripaus päällekkäin ikiaikaista jokahomon väistämätöntä ulkopuolisuutta, epätoivoa, sekä hengissä pysymisen ehtona olevaa salaliittolaisuutta kapinahengen kanssa kahdessa eri ihmiskäsityksessä, ja kahdessa eri tavassa ymmärtää koettu aika ja eletty historiaosana omaa eteenpäin kurkottelevaa toinen jalka nuoruudessa, toinen vanhuudessa olevaa seikkailijahomoutta..

Toinen oli myyttinen ja kiimainen homokäsitys, jossa homo sai voimansa kullistaan ja nuoruudestaan, ja loi itsensä kumoamalla ikuisten homomyyttien- ja symbolien avulla sen, mikä tässä todellisuudessa oli epäolennaista ajassa ja historiassa, elämällä vimmaisesti vain laput silmillä eteensä ja oman nokkansa tuijottaen omien viettiensä ja halujensa riivaamana, ja siitä lopulta faustisen korkean hinnan maksaen, eli myymällä sielunsa paholaiselle, mutta saaden täyden vastineen rahoilleen, sillä tämä matka ei ollut turha eikä tylsä.

Toinen oli tylsempi, ja porvarillisesti etenevä lineaarinen kilttien yhteiskuntasopeutujalesbojen markkinoima nöyristelynäkemys homosta tärkeänä osana yhteiskunnallista uusinta ja uudistamisurkinta- ja nilkkikoneistoa, jossa keskeisiä olivat yhä uudet ja ainutlaatuisiksi uskotut tapahtumat, sekä homon todellisen olemuksen katoaminen niihin homomaailman epätodellisiin pintakuohuihin, joita nämä armottomuuden lesbosisaret yrittivät epätoivoissaan tyrkyttää vain kullista kiinnostuneille lehmähomoille, hälventääkseen oman häpeänsä ja kateutensa siitä, etteivät ole, eivätkä koskaan tule olemaan miehiä, sillä heillä ei voi olla miehistä testosteronia tuottavia hormoneja, ei isoa munaa, ei käteenvetoja, eikä siksi siitä luonnollisesti seuraavaa jykevää jäykkyyttä, lihaksia.

Peruskysymys kuuluisi arvovaltaisen ja ulkopuolisen raadin edessä, miltä tuntuu sydämessä, kun kuulee sadan lesbon sanovan homo: Huomaisimme hyvin pian, ettei sitä sanota ainakaan rakkaudella, korkeintaan poliittisesti korrektisti neutraalina, jotta viha ja kateus piiloutuisi lesbokulttuurisen peniskateushymistelyn kulissien taakse.

Ja millaisia nonverbaalisia hirviöviestejä, hajuja, kämmenten hikoamisia, vihailmeitä, tappavia silmämulkaisuja tai syviä inhontunteita koehenkilöissä silloin näkisimme heidän todellista homouttaan kuvaamaan, ja millaisesta homosta 99 prosenttia heistä silloin halveksien ja vähätellen mieltäisivät puhuvansa, ihan kuin omissa baariporukoissaan kuuden viikon aikana päähän kasaantuneen pahimman vihan pehmentämän harjoitustuopin jälkeen paikallisessa homoräkälässä, hetki ennen kokovihalesboviikon kruunaavaa lesbojen kansallisen urheilulajin piiphetkeä: Kuvittelin, että koska me alisteiset homot olemme olleet niin pitkään osattomia omaan itseemme ja ulkopuolisia kaikesta ympäröivästä, meille olisi kehittynyt kolmas korva kuulla tarkkaan yhteiskuntasopeutujalesbojen mukahomopuheiden läpi paistavan maskuliinisen nöyryyttämisenhalun, mikä niiden taustalla alastomana vaikuttavana despoottisena vallanhaluna oikeasti vaikuttaa, että kuulisimme aina heidän sanansa omilla tavoillamme, koska yhteiskuntasopeutujalesbojen mukahomopuheiden lauseet sisälsivät paljon kummallisuuden piilomerkityksiä ja välistä vilahtelevia käskyjä sekä viittauksia heidän voittamaansa homohegemoniataisteluun, missä nämä maskuliiniset yhteiskuntasopeutujalesbot olivat puolestaan tehneet faustisen sopimuksen feminiinisten rillipiruhomojen kanssa homomaailmaa vallitsevasta status quosta.

Siksi homomaailmassa oli kielletty nykyisin homoa puhumasta niistä sioista, jotka häntä eniten kiinnostavat ja asioista oikeilla nimillä niin kuin ne ovat: Siksi suuri homokeskustelu oli ilotonta ja jäykkää. Ilottomuus oli vienyt halun edes yrittää.

Jäykkyys uusinsi yhteiskuntasopeutujalesbojen mukahomopuheissa homomaailman vallitsevan status quon ylläpitämiä homostereotypioita yllätyksettömällä ja ikävällä tavalla homosielujen sympatiaa vastaan, samalla kun se paljasti sisäisen heikkoutensa: Silloin keksin mielessäni, että tähän yhteiskuntasopeutujalesbojen ylivaltaan kyllästyneillä kapinhenkisillä homoilla pitäisi olla tarjottavana tällaisen ilmihelpon ja valheellisen kulttuurisen kategoriatiedon kyseenalaistava vasta-argumentti, siinä että lesbojen mukahomopuheet ja homokuva olivat oikeasti ihraisesta rekkalesboperseestä.

Kaikille oli selvää, ettei lesboilla ja homoilla ollut missään maailmassa mitään muuta yhteistä kuin yhteinen kamppailu oman olemassaolonsa ja hyväksymisensä puolesta ja syrjinnästä johtuvien ikävien vieroitusoireiden sosiaaliset siedätyshoidot.

Lesbot ja homot olivat todellisessa arkielämässä kuin pahaiset taistelevat kissat ja koirat. Yhteinen nimittäjä oli viha ja inho jota he yhdessä ja erikseen tunsivat, ja jota heitä kohtaan tunnettiin. Lesbot inhosivat, kadehtivat ja pelkäsivät miestä ja olivat itse valtaosaltaan erittäin miesmäisiä. Homot inhosivat taas lesboja traumatisoimansa pillun takia, kadehtimalla samalla naisten suosiota ihailemiensa heterojullien keskuudessa näkemällä koko ajan ikuista painajaisunta lapsuutensa verisistä taisteluista runkkuhaaveidensa naapurinpeteä sankkoina laumoina piirittäneiden pikkupillujen kanssa.

Ja kun vähän yhteiskuntasopeutujalesbojen näennäisesti kilttiä pintaa härnäsi paljastui sieltä se kiiluvasilmäisen puolihullun miesvihaajan sama iänikuinen peniskateus ja homoviha, mikä oli aina ikiaikaista lesbomaailmassa. Hyvä esimerkki tästä oli surullisenkuuluisaa homomusikaalia tekevä Kyltymättömyyden abbedissa, joka oli omien sanojensa mukaan niin pihalla homoudesta, että hänen piti tutustua netin kautta homouteen, ja siksi siitä aikaansaatu ulkokohtainen ja karnevalisoitu homohömppälopputulos ei yllättänyt ketään esitystä katsonutta homoa.

Valta ei näet kiinnostanut homoa. Hän oli siihen liian laiska ja liian kullinnautinnonhaluinen. Hän oli kiinnostunut enemmän vallan kulisseista. Valta oli miehistä ja seksikästä. Se vaati hikistä taistelua ja rajuja ponnisteluja. Palkintona kamppailuvoitosta oli arvostus muiden silmissä ja mahdollisuus alistaa ja nöyryyttää asemallaan muita käyttämällä tätä korkeaksi omissa silmissään saamaansa asemaansa oman persoonansa puuteiden peittelyyn ja hyötymiseen omassa henkilökohtaisessa elämässään.

Sellainen sopi vain vihasta ja kostosta elämäneliksiirinsä imeville lesboille, jotka hakivat kompensaatiota omalle alisteiselle asemalleen maskuliinisen vallan liepeiltä, ja sitä kautta hyväksyntää muiden silmissä ja johtavaa asemaa lesboporukoiden keskellä. Sen sijaan että suuressa homokeskustelussa olisi päästy pois poikkeavan itsekategorisaation tuottamista ja omaksumista vähättelevistä ja alistavista teoista, poikkeavuudesta puhuttiinkin nyt pois yhteiskuntasopeutujalesbojen toimesta tuottamalla itsestä tavallista ja sitä kautta muka normaalia ympärillä vihaavaan heteromaailmaan.

Samaan aikaan suuri enemmistö suomalaisista homoista eli pikkukaupungeissa kaapissa keskellä heterohelvettiä uusintaen jatkuvasti piilohomokulttuurissaan häpeän ja itsesyrjinnän nähdessään medioissa esitetyt Pridehomot, mistä johtuen maaseudun komeat ja miehiset homopojat vetivät itsensä mieluummin kiikkuun kuin hyväksyivät itsensä sellaisina kuin olivat kovien ryhmäpaineiden puristuksissa, kun luulivat että kaikki maailman homot olivat samanlaisia kuorossa kirkuvia ja persettä heiluttavia variksenpelättimiä, kuin julkisuudessa esiintyvät avoimet ja iloitsevat homot.

Pähkäilin, että perimmäinen ongelma tässäkin tapauksessa saattoi myös johtua siitä, että pyrkimys oli ihmisen vallassa, mitä taas toiminta ei ollut, koska joku ulkopuolinen voisi hyvin estää tai tuhota sen. Pyrkimysten taipumus muuttua liioitteleviksi olivat juuri ihmiskunnan syvällisen moraalisen rappion ja yleisen turmeltuneisuuden syitä, koska pahat tavat tarttuivat kaikkialla kaikkiin ihmisiin nimenomaan sellaisessa kulttuurisessa ilmastossa, missä oli tehty sopimuksia yleisen hyvän nimissä säilyttääkseen yhteisön silmissä jotain mahdotonta mitä ei ole eikä voi tulla, kuten avioliitossa, johon koko yhteiskuntasopeutujalesbojen yhteiskunnallisen vaikuttamisen strategia tähtäsi saadakseen lopullisen arvon heteronormatiiviselta ympäristöltään.

Goethellä esimerkiksi heteroavioliittoon tuntui sisältyvän jotain peruuttamattoman ja lopullisen sitovaa kauheaa jäykkyyttä. Ihan kuin aviopuolisoiden ihastuessa suhteen ensi metreillä kokema räjähtävä ja alkuvoimainen rakkaus muuttuisi avioliitossa vastakohdakseen, rakkautta kuristavaksi tavaksi ja laiksi, josta poikkeaminen on molemmille kohtalokasta. Maan alle haudattaisiin pommi ja Werneri jäisi seisomaan sen yläpuolella olevalle lankulle.

Sitten ammus räjäytettäisiin ja hui hai, miten Wernerille onkaan käynyt? Useita tempauksia on myös jo aikaisemmin suoritettu. Matti Jämsä on ajanut autolla mereen, hypännyt laskuvarjolla metrin korkeudesta, sukeltanut hirmuisia ennätyksiä, esiintynyt naisena ja niin pois päin. Werneri ei halua matkia. Siitäkin huolimatta että hän viimeisimmässä jutussaan löikin juuri hurjapäisen Matin ennätyksen olemalla sata tuntia haudassa Stadionin tornin köyttä pitkin kipuamista ei Werneri pidä minään temppuna.

Mutta sen toteuttaminen on helpommin sanottu kuin tehty. On hyvin kyseenalaista, saisiko Werneri Pariisin kaupungilta luvan temppunsa suorittamiseen. Werneri on jo postittanut setelin. Lehtonen ehdotti asennossa seisomista armeijan täyspakkaus selässä. Se on kova juttu, sen tietävät asevelvollisuutensa suorittaneet lukijamme.

Kauko Lehtonen saa toisen satasen. Satasia tulee vielä lisää, mutta ketkä tulevat olemaan niiden onnellisia omistajia, siitä kerromme enemmän marraskuun numerossa. Werneri ottaa vielä muutaman viikon ajan vastaan hyviä ideoita, joten kynä vain käteen ja ajatuksia paperille. Seuraavassa numerossamme saamme taas lukea Wernerin uusimmasta tempauksesta.

Mikä mies on Voima-Werneri? Wernerin esikuva innosti muitakin. Raha ja julkisuus kiinnosti - joillekin riitti julkisuus, toiset tarvitsivat rahaakin. Hymy ja Nyrkkiposti julkaisivat terveytensä uhalla temppuilevien "supermiesten" - ja lukujen "extreme-duudsonien" - päähänpistoja jatkossakin, mm. John Sundström väitti tietävänsä oman kuolinpäivänsä. Kaksisataa vuotta myöhemmin hän eli uudelleen saman nimisenä samassa kaupungissa. Vuonna hänet tapaa Lontoosta, missä häntä syytetään murhasta.

Syyte on aiheeton ja hän tekee vuotiaana itsemurhan vankilassa. Neljännen elämänsä hän elää Suomen Turussa ja kuolee ruttoon yhdessä kaksoissisarensa kanssa. Tässä haastateltu Sundström syntyi Helsingissä Hän kertoo tietävänsä, että Turun ajoilta tuttu kaksoissisarkin on syntynyt uudelleen ja elää tällä hetkellä Torontossa Kanadassa Sundström kertoo saavansa vihjeet ja viestit tulevista tapahtumista henkien avulla.

Unessa ne ilmestyvät hänelle silloin kun haluavat eikä suinkaan silloin kun verhoilija Sundström haluaa. Nuo henget ovat enimmäkseen sellaisia, jotka Sundström on nykyisen elämänsä aikana tavannut. Olin näet pikkupoikana hänen kotonaan remonttihommissa. Tuskin hän silloin minua huomasikaan. Mutta nykyään hän käy silloin tällöin vieraanani. Valitsin esimerkiksi hänen kanssaan Suomen Kyproksen joukoille sopivat varusteet ja tunnukset - juuri sellaiset, jotka sitten tulivatkin käyttöön.

Kirjoittajan tulee olla tietoinen millaisista ihmisryhmistä lehden lukijakunta koostuu ja kirjoittaa niin, että juttu kiinnostaa ainakin yhtä, mahdollisesti useita lukijatyyppejä. Lehtijuttua rakentaessaan hän ajattelee aihetta, josta tulisi antaa totuudenmukainen kuva, ja lukijoita, joille kuva välitetään. Perinteisesti hyvänä journalismina pidetään artikkelia, jossa aiheeseen ja taustaan on huolellisesti tutustuttu, faktat on tarkistettu ja juttu esitetään sujuvalla tavalla; mutta skandaalilehdessä totuudenmukaisen kuvan välittämisen ohi saattavat ajaa muut journalistiset tarpeet - haastateltavana olevaa henkilöä ja hänen elämänsä faktoja tärkeämpää on välittää asia tavalla, joka on koskettava, säväyttävä, tehokas eli myyvä.

Tällöin totuudenmukaisuudesta useinkin tingitään tehokkaamman lopputuloksen saamiseksi. Sundströmin haastattelussa kuvaus henkilön parantajantyöstä ja viittaukset jälleensyntymiseen osuvat sellaisista asioista kiinnostuneeseen lukijaan. Aihe on kuitenkin kiistanalainen, jopa epäilyttävä, siksi juttuun on hyvä upottaa viittauksia toiseenkin suuntaan. Kertomus keskusteluista Marskin kanssa on muotoiltu tavalla, joka ei suoraan aseta verhoilija Sundströmiä pilkan kohteeksi, mutta antaa niille, jotka mieluiten pitävät hänen näkyjään hourailuna ja hölynpölynä, mahdollisuuden vapautua aiheen synnyttämistä kysymyksistä naureskellen koko jutulle, maailmahan on kaikenlaisia kajahtaneita täynnä.

Yksi kuvittelee olevansa Mannerheim, toinen keskustelee Mannerheimin kanssa Mahdollisia vastauksia on muutama. Jos jätetään laskuista ilmeiset huijarit, jäljelle jää periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: Jos ne kumpuavat henkilöstä itsestään, on kyse erityisestä herkkyydestä, luontaisesta tai kehitetystä intuitiosta, jonka avulla henkilö saa normaalien aistiensa ulottumattomissa olevaa informaatiota, tai - jos emme tuollaiseen herkkyyteen usko -  ylivilkkaasta mielikuvituksesta, hormonaalisista häiriöistä, epäterveestä sielunelämästä.

Toinen vaihtoehto on, että on olemassa henkimaailma, joka henkilön luontaisen, kehitetyn tai hänelle lahjoitetun kyvyn tai ominaisuuden kautta välittää hänelle tietoa. Eri mahdollisuudet eivät tietenkään täysin sulje toisiaan pois. Henkilö saattaa olla persoonaltaan epävakaa ja kärsiä ylivilkkaasta mielikuvituksesta ja kuitenkin saada informaatiota henkimaailmasta. Jos uskomme, että on olemassa henkien maailma, uskommeko, että kaikki henget ovat neutraaleja tai pelkästään hyviä - että ne ainoastaan välittävät tietoa piittaamatta tiedon sisällöstä tai että ne välittävät tietoa pyrkimyksenään auttaa ja tehdä hyvää.

Vai otammeko huomioon, että on myös toisenlainen henkimaailma? Ei tarvitse kuin avata muutama sanoma- tai aikakauslehti ja lukea uutisia ajastamme, niin joudumme väkisinkin myöntämään, ettemme ole eikä tämä maailma ole pelkästään hyvä. Kuinka sitten henkimaailma olisi pelkästään hyvä? Eikö pakostakin ole toinen puoli, joka on kokonaan ja pelkästään vain paha ja jonka toiminnan ainoa motiivi on kiusata ja turmella. Perinteisimmässä muodossaan kysymys yliaistillisesta informaatiosta on siis kysymys ikiaikaisesta hyvästä ja pahasta ja kiteytyy niiden vastakkainasetteluun.

Vaikka suurin osa kansastamme ainakin näennäisesti ilmaisee pitävänsä tätä vaihtoehtoa oikeana - kuuluu kristilliseen kirkkoon, on ihmisten edessä tunnustanut uskovansa Jeesuksen ja sitoutuvansa Häneen - on syytä vielä muistaa, että kristitytkin ovat vajavaisia ihmisiä. Puhumattakaan niistä kristittyinä esiintyvistä, jotka eivät koskaan todella ole sitoutuneet Jeesuksen persoonaan.

Ei kaikki, mikä tapahtuu kirkon piirissä tai missä sanoma esitetään Jeesukselta tulevana, suinkaan ole sitä Oikeaa suhtautumistapaa etsiessämme meidän on ehkä hyvä pyrkiä olemaan sekä ennakkoluulottomia ja avoimia että myös kriittisiä, ennen kaikkea terveellä tavalla itsekriittisiä, eli pohtimaan myös omia motiiveja ja tarpeita ajatella tietyllä tavalla.

Ja jos todella uskomme tai edes otamme huomioon, että Jumala on tai saattaa olla olemassa, eikö olennaisinta ole nöyrästi kysyä missä ja millainen Hän on ja sitten sitoutua Häneen niin, ettei elämämme ensisijainen päämäärä ole saada kykyjä, taitoja ja tietoja - sen paremmin maallisia kuin yliluonnollisiakaan - vaan oppia tuntemaan Hänen hyvyyttään?

Sen myötä sitten saadaan lahjatkin, juuri ne ominaisuudet ja herkkyydet, jotka meille ovat tarpeellisia omalla paikallamme, osallisina ikiaikaisesta ja Jumalan näkökulmasta katsottuna jo voitetusta taistelusta.

Timo Teerisuo haastatteli vuotiasta unennäkijää, maanviljelijä Erkki Vuorilehtoa, nro: Huomattavimmat tapahtumat osuvat unisarjojeni päätevuosiin ja Olen lukenut eräästä keskisuomalaisesta unennäkijästä, ja hänkin ihmettelee, että mitä kummaa tapahtuu vuonna , kun se näyttää niin synkältä Ettei vaan syttyisi silloin se kolmas maailmansota Synkän aavistuksen vuoden tapahtumista antaa Vuorilehdon uni, jonka tapahtumia hän seurasi Orisuon Myllymäellä sijaitsevan lapsuudenkotinsa pihalta: Tällä kahden kilometrin pituisella näyttömällä näytettiin, mitä idästä päin olisi odotettavissa Samanlainen kotka oli tsaarinvallan Venäjän vaakunassa.

Kotkan jälkeen idästä tuli ihmisluuranko. Tuossa peltoaukeaman puolivälissä tämä kammottavan näköinen olemus muuttui Vapahtajaksi. Erikoisuutena on mainittava, että Vapahtajan yllä oleva valkoinen viitta, ja varsinkin sen leveät hihansuut, lepattivat ilmassa nopeasta liikkeestä syntyvän ilmanvastuksen vuoksi.

Kaikki nämä edellämainitut näkymät kulkivat ilmassa muutaman kymmenen metrin korkeudessa, Vapahtajan olemus kädet eteenpäin työnnettynä etunoja-asennossa Haastattelun loppuosassa Vuorilehto kertoo vaimonsa saamasta näystä, jossa näytettiin Kyllikki Saaren murhaaja. Myös paikka, missä murhaaja oli säilyttänyt ruumista ennen suohon kätkemistä, oli näytetty.

Lehti otsikoi haastattelun vavahduttavasti: Kolmas maailmansota alkaa ". Lehtijuttua lukeva huomaa kuitenkin, ettei Vuorilehto sano näin, epäilee vain jonkin synkän, mahdollisesti jopa maailmansodan alkavan. Hyvä että tämä ilmenee itse jutusta, koska muussa tapauksessa lukija jäisi luuloon, että Vuorilehto on puhunut nimenomaan maailmansodan alkamisesta.

Omakohtaisesta kokemuksesta tiedän, että on sellaisiakin haastatteluja, joihin toimittaja on jälkikäteen lisännyt kysymyksiä ja itse keksinyt vastaukset.

Ehkä hän joidenkin haastattelun ohessa sanottujen sivulauseiden perusteella päättelee mitä haastateltava olisi voinut vastata Sensaatiolehti Hymyn vahvoihin alueisiin kuulunutta rikosjournalismia harjoitettiin Nyrkissäkin.

Muun muassa "Miljoonaliigan" toimintaa käsittelevä artikkelisarja vuonna Samaa aihetta käsiteltiin myös Hymy-lehden numeroissa xxxxx. Hymyn ja Nyrkkipostin kirjoittajiin kuului myös Mauri Sariola, jonka jännityskertomuksia, rikosartikkeleita ja muistelmia oli -luvuilla jokaisessa suurimmassa aikakauslehdessämme.

Viime numerossamme aloitimme sarjan, joka koostuu niin hyvin erikoisista elintavoistaan kuin sanavalmiudestaankin kuuluisaksi tulleen helsinkiläisen taksinkuljettajan tempauksista.

Tämä kaikkien ammattiveljiensä erinomaisesti tuntema, kuoltuaan eräänlaiseksi legendaariseksi kaskuhahmoksi muuttunut henkilö kantaa sarjassamme peitenimeä 'Pitkäniminen'.

Oikeastaan hänet autoilijapiireissä tunnetaan vieläkin paremmin eräällä toisella lempinimellä. Myös se alkaa P-kirjaimella, mutta sattuneesta syystä se ei oikein kärsi painoasua Vietnamin sotaa oli Nyrkki- ja Nyrkkiposti-lehdissä seurattu lähinnä amerikkalaisina sankaritarinoina.

Vuosikymmenen vaihteessa ei amerikkalaisuuden ihannointi enää ollut muodikasta Suomessakaan ja uutisointi Vietnamin sodasta sai uusia sävyjä. Neljän sivun artikkelia kuvitettiin järkyttävillä otoksilla Vietnamissa silpoutuneista sotilaista. Turkulaisen kulttuurihenkilön ja julkkiksen Armo Hormian elämää ei Hymyn eikä Nyrkkipostin sivuilla juurikaan riepoteltu, kuuluihan Hormia Hymyn vakioavustajiin vielä luvun alussa.

Hormian oma elämä kuitenkin oli vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin analysoimiensa henkilöiden, mistä on osoituksena Nyrkkipostin juttu Hormian eronneesta kotiapulaisesta.

Mitä olisi Turun kaupunki ilman Armo Hormiaa. Tuota psykiatria, poliitikkoa, taiteilijaa. Pahamaineista miestä kunniallisten ihmisten mielestä - kaksinaismoralistien. Onko ainuttakaan turkulaista, joka ei tunne häntä, jos ei muusta niin kahvipöytäjuoruilusta.

Hänen elämäntavoistaan riittää aineistoa. Kuka muu siihen pystyisi Turussa, kenen rohkeus ja äly. Tämä on vain eräs pieni katkelma Armo Hormian elämää. Edellisenä iltana tietysti dogattiin. Ja useaan eri otteeseen törmäsimme Hormiaan. Lopullisesti yöllä kolmen nurkilla. Hän oli menossa kotiin vaimonsa Aijun luo. Hän huomasi auton ikkunasta hyvän ystävättärensä Kaisan. Käski taksin pysähtyä ja pyysi meidät kyytiin. Hänen vastaanottonsa voi poikkeuksellisesti olla läpi yön auki. Katseltiin siellä hänen omia maalauksiaan.

Niihin hän kertoi saaneensa vaikutteita ammatistaan vankilan ylilääkärinä. Turisimme siellä parisen tuntia. Ja joimme kimppaan yhden keskioluen.

Hormia olisi halunnut antaa meille molemmille yksityisluontoista terapiaa. Ajankohtahan oli hänelle mitä sopivin. Vastaanoton lähellä asuu hänen ensimmäinen vaimonsa Luzia. Tämä oli maalla viikonlopun, joten huoneisto oli tyhjä. Menimme sinne Hormian omilla avaimilla Aamulla menimme kaikki Luzian vuoteeseen nukkumaan. Mutta emme juuri ehtineet nukkua, kun joku tuli sisään. Hän oli kotiapulainen ja siivoaa kaikki Hormian omistuksessa olevat huoneistot.

Hänen hermonsa eivät kestäneet Miksi Armo Hormian kotiapulainen erosi? Lopulta Hormian elämäntyyliä ja tempauksia ei voinut sietää Hymykään, vaan julkaisi Hormiasta paljastusartikkelin nro: Ihmisten mielikuviin luvulla populaari-ilmiöksi noussutta hypnoosia kohtaan - johon liittyviä pelkoja kuvataan mm. Akun Ankassa useaan otteeseen, niin että Aku osaltaan vahvisti ihmisten mielikuvaa hypnoosista ihmismielen täydellisenä hallintavälineenä - alettiin hypnologien taholta vaikuttaa ja luvuilla.

Lukuisten lehtiartikkeleiden ja tv-ohjelmien vaikutuksesta, joissa vakuuteltiin hypnoosin tieteellisyyttä ja vaarattomuutta, hypnoosi siirtyi huuhaan ja pelottelun puolelta vakavasti otettavaksi asiaksi ja "hypnoterapian" mahdollisuuksista kiinnostuttiin yleisesti.

Tieteen ja sirkustemppujen välimaastossa suvereenisti sukkuloivan Hakasalon - joka ei tyytynyt ainoastaan populistisiin näytäntöihin vaan antoi hypnoterapiaa mm. Nykyään on hypnoosin asema jo terveydenhuollonkin piirissä niin vahva, ettei hypnoterapeuttien tarvitse pelätä ammattinsa eikä maineensa puolesta, vaikka jotkut mentalistit suggestioon ja hypnoosiin perustuvia näytöksiä antavatkin.

Jos hypnoosi ja suurelta osin vielä luvulla oli mystinen ja outo asia, joka sen vuoksi leimattiin huuhaaksi, niin kuin outo ja mystinen pelokkaiden mielessä aina leimautuu, nykyisin huuhaaksi leimataan muun muassa kristittyjen varoitukset hypnoosista.

Vaikka hypnoosi nykyään mielletään lääketieteen alueelle kuuluvaksi, on sen parissa edelleen ilmiöitä, jotka tieteen sijasta kuuluvat rajatieteen ja -tiedon alueille. Lukuisat hypnoterapeutit ja psykologit harjoittavat psykologian sijasta parapsykologiaa, spiritismiäkin.

Näillä alueillaan hypnoosia voidaan - yhdessä muiden rentoutumis- ja mielentyhjentämistekniikoiden kanssa - käyttää muun muassa yhteydenotossa kuolleisiin ja viestien kanavoimiseen henkimaailmasta. Yksi äärimmäisyysilmiö alalla on aikaisempien elämien terapia, jossa henkilön sielua hypnoosin avulla parannetaan "aikaisempien elämien" aikana tulleista traumoista. Hinduistiseen jälleensyntymisuskoon perustuvaa regressioterapiaa on arvosteltu useista syistä.

Kristityt pitävät selvänä, että aikaisempien elämien muistot ovat petosta, henkivaltojen ihmisille syöttämää väärää informaatiota, jonka tarkoitus on mitätöidä raamatullinen evankeliumi ja sitoa ihmiskunta turmeleviin oppeihin. Toinen henkimaailman puolelle luettava ilmiö, johon myös liittyi liioittelua ja suoranaista huuhaata, olivat ufo-havainnot ja niihin liittyvä spekulointi. Ufo-ilmiöt kasvoivat sitten jonkinlaiseksi villitykseksi, kun ilmiöihin liittynyt henkisyys muutti "ulkoavaruudesta tulevia valloittajia" kohtaan koetun pelon näkemykseksi "avaruuden veljistä ja siskoista".

Huomionarvoista on, että myös näiltä kanavoitiin viestejä meditatiivisin keinoin: Syntyi toiveajattelu korkeamman sivilisaation huolenpidosta ihmisiä ja maaplaneettaa kohtaan.

Nyrkkiposti nousi tässäkin aiheessa parhaaseen A-luokkaan: Porvali tosin ei ollut vakuuttunut, että hänen kohtaamansa valoilmiö, mikä sammutti auton moottorin ja aiheutti käsiin palovammoja, oli nimenomaan ufo - unidentified flying object eli tunnistamaton lentävä esine - siinä mielessä, että kyseessä olisi ollut lentävä lautanen, toisten taivaankappaleiden alus. Mysteeriksi jäänyt ilmiö oli joka tapauksessa siinä määrin traumaattinen, että hän uskalsi kirjoittaa asiasta vasta vuosi tapahtuman jälkeen.

Jolloin palovammatkin olivat jo parantuneet. Kristityillä on Jumalansa, islamilaisilla Allah, budhalaisilla Budhansa, suomalaisilla lentävät lautaset.

Melkein jokainen uskoo kaukaa avaruudesta tulevaan vieraaseen voimaan. Olentoihin, jotka kuuleman mukaan ovat aivan ihmisen näköisiä, mutta eivät ihmisiä. Kuuleman mukaan tulevat vielä ystävinä. Yrittävät estää ihmisiä tuhoamasta toisiaan. Juttuni ensi riveillä kerroin, että uskon Jumalaan. Mutta en usko piruun. Miksi ihmeessä sitten uskoihin joihinkin lentäviin lautasiin, joita en ikimaailmassa ole edes nähnyt.

Se, että jouduin jonkin valon vaikutusvaltaan, ei todista vielä mitään. Onko Ilmestyskirjan peto Suomalainen? Läpivalaisemme arkoja asioita, ja juuri se saa muutamat heristämään nyrkkiään Toimitus haastoi lukijat ottamaan kantaa:.

Veikko Ennala aloittaa nyt kymmenosaisen kirjoitussarjan. Se varmasti koskettaa teitä. Oletteko toimittaja Veikko Ennalan kanssa samaa mieltä. Käsittelemme kannanottonne seuraavassa numerossamme, missä Veikko Ennala tulkitsee mitä Jumalan toinen käsky hänelle merkitsee ja miten hän sen ymmärtää.

Miten on ollut Jumalan ensimmäisen käskyn noudattamisen laita. Teidän Jumalanne voi olla auto, rivitalo, kesähuvila, purjevene, vaimonne On huomattava, että Mooses oli kansansa johtaja, eräänlainen Führer.

Mutta hänen auktoriteettinsa oli alkanut horjua, kansa ei enää oikein luottanut häneen. Eikö teidänkin mieleenne tule, että hän halusi pönkittää luhistuvaa arvovaltaansa? Ja mikä olikaan parempi keino kuin hiukan manailla Jumalan nimessä Kiukkuinen on Jumala joka Siinain erämaassa pilven keskellä esiintyi Moosekselle. Jumalaa sanotaan myös Isäksi. Hän ei ole luonut vain meitä vaan koko maailmankaikkeuden.

Mutta mitä sanottaisiin sellaisesta tavallisesta isästä, ihmisestä, joka työkseen uhkailee ja kurittaa pientä lastaan vaikka on itse tämän tehnyt. Jos lapsi ei tottele, isä telkeää hänet tulikuumaan saunaan.

Mikä sadisti, kirjoittaisivat lehdet tällaisesta isästä. Tällaista isää ei edes rangaistaisi, pikemminkin hänet katsottaisiin mielenvikaiseksi ja pantaisiin hourujenhuoneelle. Uskonnosta sanotaan, että se antaa meille mielenrauhan. Mutta minkälaisen mielenrauhan helvetinpelko voi meille antaa? Meidänhän on pakko kulkea ainaisessa pelossa ja vavistuksessa. Aivan oikein, niinhän Luther Katekismuksessaan kirjoittaakin: Pelkoa kristinusko haluaa toisaalta häivyttää puhumalla "lunastuksesta".

Ja ken uskoo, vaikkei sitä ole nähnyt, että Jumalan Poika on puolestamme kärsinyt ja syntimme sovittanut, hän pääsee taivaaseen. Toisin sanoen kristinusko on ensin pelottelemalla riistänyt meiltä mielenrauhan ja kokee sen jälkeen antaa sen takaisin. Veikko Ennala ja kymmenen käskyä, osa 1: Uskontoa oli suomalaisissa aikakauslehdissä totuttu kunnioittamaan, jopa niin, että siitä oli muodostunut jonkinlainen koskematon, sanattomin sopimuksin aidattu vyöhyke. Suomalaiskansalliset arvot olivat vielä luvun lopulla vahvasti koti, uskonto ja isänmaa.

Uskonnon varjolla tapahtuvaa rahastusta ja muita epäkohtia sai toki kritisoida, mutta ei uskontoa itseään. Ja jos uskontoa ja ihmisten uskoa sitten kuitenkin kyseenalaistettiin, oli sävyn syytä olla maltillinen, älyllisen pohdiskeleva, ei tunteellisen hyökkäävä eikä pilkallinen.

Olihan voimassa vielä jumalanpilkkalakikin, jonka nojalla Hannu Salama tammikuussa sai syytteen. Kotimaisten aikakauslehtien linjaa uudistanut, sanallisia ja sanattomia sopimuksia kunnioittamaton Hymy-lehti rikkoi myös tämän tabun ja toi uskonnon julkisen kritiikin kohteeksi siinä kuin minkä tahansa aiheen.

Hymyn uskontoon kohdistama kritiikki ei ollut ainoastaan pohdiskelevaa, useiden mielestä se oli pilkallista, ehkä jopa vahingoniloisen pilkallista. Hymyn erikoistoimittaja Ennala erityisesti tökkäsi kynänsä uskontovyöhykkeelle - omia subjektiivisia, usein katkeria tunteitaan ja mielipiteitään purkaen. Ei siis ihme, että Hymyn ja Ennalan esimerkkiä noudattaen Lehtimiesten muutkin toimittajat uskaltautuivat alueelle, jolta sanaton suojamuuri oli poistettu. Myös aikakausi teki tämän mahdolliseksi.

Suurvaltojen vastakkainasettelusta syntynyt kylmä sota ahdisti, maailmalla mellakoitiin ja naiset polttivat rintaliivejä. Yhdysvallat kävi Vietnamissa sotaa. Pariisin yliopistomellakat laajenivat Suomeenkin kun helsinkiläinen opiskelijaoppositio valtasi Vanhan ylioppilastalon.

Suomalainen kulttuurikeskustelu sai vasemmistolaisuuden myötä uusia sävyjä. Oman osansa asioiden kyseenalaistamiseen toivat hippiliikkeen myötä syntynyt huumekulttuuri ja sen kanssa samansuuntaisesti itämaisten filosofioiden ja mietiskelyn lisääntyminen. Nyt ilmeisen provosoiva tai ainakin provosoivassa mielessä julkaistu - saattoihan kirjoituksensa allekirjoituksella  Ilmestyskirjan peto  varustanut Lampinen olla tosissaankin - juttu sulautui mutkattomasti Hymyn, Jallun ja Nyrkkipostin muuhun aineistoon.

Nyrkkipostin vakituinen lukijakunta tuskin oli erityisen herkkänahkaista näiden juttujen suhteen muutenkaan, jossain Apu- tai Seura-lehdessä julkaistuna sama artikkeli olisi aiheuttanut lukijoiden vastalausemyrskyn. Nyrkkipostin toimitus kysyi pohdiskelevasti "Onko kirjoittaja nero vai hullu - vai näkeekö hän enemmän kuin me muut? Suomi-neidolta puuttuu käsi, mutta se palautetaan korkoineen, sillä loppu useissa kielissä fin on oleva Finlandin eli Suomen.

Hän haluaa, että häntä vastaan nostetaan syyte Jumalan pilkkaamisesta, koska muutoin hän katsoo lukijan hyväksyvän kaiken. Lukekaa - ja hyväksyttekö??? Neljä ja puoli sivua pitkässä pienellä präntillä painetussa vuodatuksessa Lampinen kertoo tai on kertovinaan kuka todellinen Jumala on.

Toimitus on varustanut jutun Danten Jumalaisen näytelmän piirroskuvilla. Lähtekäämme siitä, että Jumala on olemassa ja tarkastelkaamme asiaa Raamatun valossa. Me tiedämme Raamatun Jumalan käskyt ja lait. Sen kuinka hyvä hän on, kertoo meille tämä "pyhä kirja".

Te kristityt uskotte, mitä Raamattu sanoo, mm. Mutta onko Raamatun Jumala demokraattinen? Kaiken järjen mukaan pitää syytetylle antaa tilaisuus puolustautua. Tätä ei Herra kuitenkaan uskalla tehdä, koska tällöin totuus paljastuisi, sillä Raamatun Jumala vain tekeytyy Jumalaksi, todellisuudessa hän on Saatana ja Raamatun Saatana on todellinen, oikea Jumala, kaiken Luoja, mutta koska Hän ei koskaan ole saanut suunvuoroa, on Häntä voitu syyttää mistä hyvänsä.

Todellinen Jumala on täydellisen hyvä, rakastava ja älykäs. Raamatulla voidaan mikä tahansa asia todistaa oikeaksi. Ihminen ei voi olla edes minuuttia tekemättä syntiä. Ensiksimainittu johtaa siihen, että koska ihminen voi olla tekemättä syntiä minuutin, hän saattaa pystyä olemaan tekemättä syntiä tunnin, päivän, viikon, kuukauden, vuoden tai koko elämänsä ja silloin hän ei voi kuolla, koska kuolema on synnin palkka. Jos taas väitätte, että hän kuolee perisynnin vuoksi, niin haluan tietää, miksi Hanok ei kuollut vaan Jumala otti hänet suoraan taivaaseen, koska hän eli niin nuhteettomasti.

Eikö Jeesuksellakin ollut ainakin puoli perisyntiä, koska hänen äitinsä oli ihminen vai vaivaako perisynti ainoastaan miehiä ja näin ollen naiset ovat siitä vapaat? Ilmestyskirjan pedoksi itsensä nimeävä Lampinen päättää kirjoituksensa Raamatun numerologiaa ja uskovaisten laskutoimituksia irvailevasti:. Maailmassa tulee olemaan yksi ainoa kieli, Pedon äidinkieli, ja koska hän on suomalainen, on tämä kieli suomi. Pedon syntymäaika on Haluan että nostatte syytteen minua vastaan Raamatun Jumalan pilkkaamisesta, muutoin katson teidän hyväksyvän tämän.

Artikkelimme on erittäin arkaluontoinen. Aiheesta ei aiemmin puhuttu Jos joku nimittelee toista homoksi, niin täytyyhän meidän tietää kuinka järkyttävää ja kamalaa se oikein on, kun noin nimitellään. Homoseksualistien yhtymismenetelmät - Kuinka homo sen tekee? Homosuhteiden rangaistavuus kumottiin vuonna Homoseksuaalisuus säilyi kuitenkin sairausluokituksessa vuoteen ja heterosuhteita korkeampi suojaikäraja oli voimassa vuoteen saakka.

Yleisesti ottaen homoseksuaalisuutta pidettiin vielä perversiona ja häpeällisenä asiana, mutta varsinaista kohuarvoa asialla ei enää ollut. Artikkelissa "Haukkuivat homoksi" kerrottiin vankilaviranomaisen solvaamasta Pentti Suomisesta, joka oikeusteitse haki hyvitystä kärsimälleen loukkaukselle - tästä lehti sai aiheen kirjoittaa yksityiskohtaisen kuvauksen homojen yhtymismenetelmistä ja erilaisista tavoista tyydyttää toisiaan.

Aiemmin homojen välisestä seksistä oli voinut lukea korkeintaan pornolehtien sivuilta. Yleisintä käsitystä miespuolisten homoseksualistien yhtymismenetelmistä kuvaa parhaiten ryhmän lempinimi: Naispuolisesta vastaavasta rymästä käytetään rahvaan parissa vähemmän juhlavaa nimeä lättäpillut, joka nimitys myöskin kuvastelee yleistynyttä käsitystä naishomoseksualistien eli lesbolaisten yhtymistavoista. Näillä käsityksillä on se yhtäläisyys, että ne molemmat ovat varsin vaillinaisia, jos niillä pyritään selvittämään mainittujen vähemmistöryhmien varsinaisia yhtymismenetelmiä.

Jotta näihin ilmeisiin tulkintavirheisiin saataisiin oikaisu, on paikallaan hieman tarkastella lähemmin homoseksualistien sukupuolista käyttäytymistä ja varsinkin sen ruumiillista puolta Aihetta Nyrkkiposti käsitteli siinä mielessä neutraalisti, ettei se asettunut homojen puolelle eikä heitä vastaankaan. Lehti ei näissä asioissa voinut olla aivan yhtä edistyksellinen kuin isoveljensä Hymy. Olihan Nyrkkiposti suunnattu etupäässä tosimiehille, jollaisiksi homoja ei mielletty.

Hymyn edistyksellisyydestä voidaan siitäkin olla montaa mieltä Oliko Hymyn ja Nyrkkipostin jutuissa alunalkaenkaan kyse vapaamielisyydestä ja edistyksellisyydestä, vai pelkästä rajojen rikkomisen tarpeesta ja leikittelystä ihmisten seksuaalisilla tarpeilla ja suuntautuneisuudella, kuin myös rajoittuneisuudella ja estoilla?

Kuten Hymy-lehden historiikissa kts. Hymyn historiaa olen todennut, tulivat seksitarvikkeita välittävien postimyyjien ilmoitukset suomalaisiin aikakauslehtiin ensin Hymyn välityksellä. Tyylistään johtuen myös Nyrkkiposti - joka ei ollut perhelehti vaan aikamiesten aikakauslehti - oli avoin seksimainoksille.

Kiinnostavien ja kiihottavien ilmoitusten ehkä ajateltiin vahvistavan lehden imagoa edistyksellisenä miesten aikakauslehtenä ja näin lisäävän lehden myyntiä? Nykylukijan silmään luvun alkupuolen seksi- ja pornotarvikemainokset ovat huvittavia tai ehkä vain surullisia, näkökulmasta riippuen.

Mainosmaailma astui luvun eroottisesta vihjailusta suoraan toimintaan. Laajemmassa kontekstissa ilmiö oli osa seksin kaupallistumista, jossa kahdenkeskinen, ennen makuuhuoneen verhojen suojissa tapahtuva toiminta muuttui hellyydestä julkiseksi suoritukseksi.

Pornolehtien ja -filmien akteihin itseään vertaava suomalaismies joutui kohtaamaan oman taitamattomuutensa asentojen määrässä ja suorituksen kestossa. Vuoden uutuuksia olivat muun muassa "viivytysvoiteella käsitelty" varmuuskumi ja saksalainen tuotekehittelyn tulos, joka yhdisti naisten ja miesten välineet: Pieni Sultan on tilavuudeltaan yhtä suuri kuin neljä normaalikokoista ämpäriä.

Kiinalainen itsepuolustusmenetelmä, joka on salaisena kulkenut vain isältä pojalle, koska sen avulla voidaan salamanopeasti lamauttaa vastustaja ja tehdä hänet lopullisesti kyvyttömäksi vahingoittamaan ketään. Mainoksessa huomautetaan, että koska kurssin julkaiseminen voidaan vaarallisuutensa vuoksi lopettaa koska tahansa, kannattaa pettymystä välttääkseen postittaa tilauskuponki heti. Ja koska kyseessä on salainen ja mahdollisesti erittäin vaarallinen mentelmä, tilaajan tulee sitoutua olemaan käyttämättä menetelmää hyökkäystarkoituksessa ja paljastamatta kurssista saamiaan oppeja.

Te opitte tekemään selvää pienestä rosvojoukosta, vaikka Teidät olisi painettu liikuntakyvyttömäksi maata vasten.

Teidän ei tarvitse maksaa mitään, ellette pysty riisumaan yhtä hyökkääjistä aseista, heittämään toista ilmaan ja suistamaan kolmatta pää edellä maahan. Tämä kaikki muutamassa sekunnin murto-osassa, ja vastustajanne jäävät typertyneinä läähättämään. Kello- ja kultaliike O. Mainoksia Jermu-lehden ensimmäisessä nro: Jermun mainos, Nyrkkipostin mainos ja Boston-mainos: Kiitos muuten viimeisestä ääninauhakirjeestäsi.

Oli vain ollut linjalla radatuim-häiriöitä, koska en saanut selvää muutamasta sanasta. Muistatko kuinka ennen joulua vuonna kinastelimme Nyrkkipostin linjasta? Lukijat kirjoittelivat, että lehtesi on pelkkää paskaa sisältävä sensaatiolehti, mutta kun tänään selailen näitä vanhoja numeroita, oikeastaan nauran lehden sisällölle.

Paremminkin vuoden vanhoillisille lukijoille. Kyllä vuoden ja Nyrkkipostin numeroissa oli tosiaan ajatusta. Sitä tosiaan piti lukea rivien välistä. Ennustit että Nyrkkiposti ilmestyy vielä vuoden jälkeenkin. Olit väärässä ja hävisit vedot. FKI-poliisi, sen painoesto-osasto sen lakkautti jo vuoden lopulla. Muistatkos vielä sen Hymy-lehden?

Olisi sillä nyt kirjoittamista! Todennäköiseti kaksi seuraavaa vuotta pidetään lapsivuosina, koska väkiluku alenee jatkuvasti. Vieläkös jaksat itse kauan elää? Geroseerumit pitävät hyvin nuorena. Gamma-osaston johtajat yrittävät saada läpi lakiesityksen, että jokaisen pitää 60 vuotta täytettyään niellä Trita-tabletti. Se lopettaisi valtion varoja syövän vanhuusongelman. On vain liin jyrkkä uudistus tälle vanhoilliselle vuosikymmenelle. Menen illalla Hurmahalliin, missä menee 4-ulotteinen alitajuntafilmi.

Lopetan koska nauha loppuu ja minulla ei ole ruplia enempää Nyrkkiposti - toisin kuin Lehtimiesten vakiintuneemmat lehdet Hymy, Jallu ja Tekniikan Maailma - ei koskaan oikein löytänyt omaa linjaansa. Lehti oli sekoitus sitä ja tätä. Liiallisesta hienotunteisuudesta lehteä ei ainakaan voi syyttää.

Vuonna lehti etsi uutta Lolaa "vanhan Lolan" tilalle. Lola-ehdokkaiden laulajankykyjä ja luultavimmin myös ulkonäköä testattuaan Nyrkkiposti joutui pettyneenä toteamaan: Anteeksi, tytöt, mutta ei teistä ole Lolaksi.

Se rooli sopisi minulle niin mainiosti. Haluaisin itselleni hienoja ystäviä. On typerää olla kaupassa myyjättärenä. Mieluummin viettäisin hauskaa elämää Tällainen oli erään vaasalaistytön käsitys pop-laulajan ammatista. Yllä oleva kuva Lolasta on kuitenkin hyvin valheellinen. Artikkelin yläreunassa julkaistiin muutaman pinnalle yrittäneen kuva nimen ja paikkakunnan kera. Toimitus vihjasi ehdokkaiden olevan psykologin tarpeessa:.

Nykyaikainen julkkis on usein juuri pop-laulaja. Siksi tytöt tarttuivat meidän tarjoamaamme tilaisuuteen kuin hukkuva oljenkorteen. Ja ilman minkäänlaista itsekritiikkiä.

Tosin muutamista ehdokkaista voisi kovan koulutuksen jälkeen tulla jotain. Millaiset tytöt sitten halusivat uudeksi Lolaksi? Iältään tytöt olivat -vuotiaita. Suurin osa heistä oli kotoisin maaseudulta. Vain kahdella tytöllä oli ennestään jonkinlaista esiintymiskokemusta.

Useat tunnustivat heti alkuun rehellisesti, että lauluääntä ei paljon ole mutta halua pop-tähdeksi senkin edestä. Toiveammattilista oli lähes säännöllisesti: On siinäkin psykologille töitä! Artikkelin alaosassa oli kuvia vanhasta Lolasta, jossa "sittenkin oli sitä jotakin".

Seksikuvat ja pehmoporno eivät tuoneet Nyrkkipostille toivottua menestystä ja lehti lopetettiin Totuudenmukaisempaa on sanoa, että Nyrkkiposti lakkautettiin ja korvattiin toisella lehdellä. Nyrkki ja Nyrkkiposti olivat kustantajan, nimen ja linjausten muutoksista huolimatta sama lehti.

Sitä ei voi pitää uudistettuna Nyrkkipostina vaan kyseessä on jo täysin eri lehti. Sodanjälkeinen jälleenrakennuksen aika luvulla houkutteli väkeä maalta kaupunkeihin ja enteili yhteiskunnallista rakennemuutosta. Toisaalta maatalous eli hyvää kauttaan, mikä jarrutti kaupungillistumista.

Maalaisidealismin yhtenä ilmentymänä oli salonkikelpoisen maalaisromantiikan rinnalle noussut rillumarei-ilmiö, liioitteleva, äärimmäisyyksiin viety rahvaanomaisuus, joka piti pilkkanaan "helsingin herroja", kaikenlaista elitismiä ja teennäisyyttä. Ilmiötä edusti muun muassa Esa Pakarinen, omalla tavallaan myös Reino Helismaa ja elokuvat kuten  Rovaniemen markkinoilla   Muita journalistisesti merkittäviä yleisaikakauslehtiä olivat vuodesta ilmestynyt  Viikkosanomat  ja vuodesta ilmestynyt  Seura.

Suomen Kuvalehti painottui suuriin maailmantapahtumiin, yhteiskunnallisiin ja poliittisiin uutisaiheisiin, viihteen jäädessä vähemmälle. Suosionsa säilyttänyt aikakauslehti  Kotiliesi  oli perinteikkäästi kodin ja perheen asialla. Naistenlehti  Hopeapeili  toi uusia tuulahduksia suuresta maailmasta, esitteli amerikkalaista ja eurooppalaista muotia. Kaikki nämä olivat vielä perinteellisiä, tavallaan porvarillista maailmankuvaa edustavia.

Myöskin naistenlehti  Me Naiset , joka aloitti ilmestymisensä vuonna ja ilmoitti olevansa  nykyaikaisen naisen nykyaikainen lukemisto , oli varsin hillitty luvulle saakka. Vuodesta ilmestynyt lukemistolehti  Apu  kehittyi luvun kuluessa varteenotettavaksi viikkolehdeksi. Vuosikymmenen puolivälin paikkeilla siitä tuli tärkein koko perheen aikakauslehti Seuran ohella. Apu ensimmäisenä antoi viitteitä uudenlaisesta viihdejournalismista, kun Suomen ensimmäinen sankaritoimittaja Matti Jämsä ryhtyi tyydyttämään kansan sensaationnälkää huikeilla tempuilla.

Matti Jämsän tempaukset Apu-lehdessä alkoivat vuonna Vuosina ilmestynyt  Kalle  edusti seksististä miestenlehteä. Lehden kansitaide oli amerikkalaista pin-up'ia. Lehti ei ollut paljonkaan varhaista kotimaista "miestenlehteä"  Aatamia   rohkeampi, mutta otti haparoivia askelia sensaatiolehden suuntaan, missä mielessä sitä voidaan pitää Linteran vuonna perustaman  Jallu -lehden edeltäjänä, ehkä jopa esikuvana.

Lehteä ei tule sekoittaa pornolehti Kalleen, jota alettiin julkaista vuonna Varsinaisten pornolehtien edeltäjä Suomessa oli ruotsalaisperäinen  Coctail. Coctail ilmestyi vuosina ja sitä voidaan pitää ensimmäisenä maassamme julkaistuna seksilehtenä lehteä julkaistiin vielä vuosina , jolloin se oli selvästi alkuaikaa rohkeampi, mutta ei pärjännyt kotimaiselle pornon edelläkävijälle, luvun rohkealle Jallu-lehdelle.

Aikakauslehtenä Coctail kuului marginaaliin ja oli journalistisesti merkityksetön. Urpo Lahtisen  Hymy  alkoi ilmestyä lähes samanaikaisesti Linteran Jallun kanssa, vain vuosi myöhemmin. Varoitusääniin ei juurikaan reagoitu, mistä oli seurauksena maatalouden kannattavuuden romahtaminen. Kehitys johti elinkeinoelämän rakenteelliseen muutokseen, peltojen paketointiin ja massiiviseen maaltapakoon.

Perheenjäsenet mukaan lukien tämä muutos koski yli puolta miljoonaa suomalaista ja se oli ilmeisesti rajuin koko Euroopassa. Vastaava muutos oli koettu myös Ruotsissa, mutta jo pari kolme vuosikymmentä aikaisemmin ja maltillisempana. Rakennemuutoksen synnyttämä maaltamuutto suuntautui paitsi Etelä-Suomeen suurkaupunkien liepeille rakennettuihin lähiöihin, myös Ruotsiin etenkin Tukholman ja Göteborgin seuduille.

Maaltamuuttoon liittyi kiinteästi jälleenrakentaja- ja raivaajasukupolven lasten, yhteiskunnallisesti aktiivisten suurten ikäluokkien tulo työikään juuri luvun jälkipuoliskolla. Suomi kaupungistui länsimaisittain myöhään, mutta nopeasti. Vielä vuonna enemmistö suomalaisista asui maalla, mutta vuoteen  mennessä enemmistö suomalaisistakin jo asui kaupungeissa. Suomen kaupunkien väkimäärä kasvoi nopeasti, ja esimerkiksi Helsinkiin saapui vuosittain 7 —8  nuorta luvulla.

Tämän vuoksi suurimpiin kaupunkeihin jouduttiin rakentamaan pikaisesti laatutasoltaan vaihtelevia lähiöitä maalta muuttaneille uusille asukkaille. Toisaalta lähiöt olivat aikansa mittapuun mukaan hyvin varusteltuja ja merkitsivät monille kaupunkien keskustoista ja maalta muuttaneille asuinolojen selvää parannusta.

Agraarikulttuurin alasajon seurauksena maalta kaupunkiin muuttaneet alkoivat opetella isomman maailman tavoille, viihdekulttuuriin ja kuluttamiseen. Suomen yhteiskunnallinen murros tapahtui samaan aikaan laajemman eurooppalaisen arvomurroksen kanssa. Maaseudulla häpeällisenä tai ainakin ei-toivottuna pidetty elämänmeno, avoliitot kansankielellä susiparit ja vapaat suhteet, oli kaupungeissa jo hyväksyttyä elämää, normaalia kanssakäymistä.

Sukutiloilta ja tutuista ympyröistä, usein vanhemmista ja sisaruksista eroon joutuminen sai aikaan juurettomuutta, mikä taas altisti peloille ja kauhukuville. Suurvaltojen vastakkainasettelun aikaansaama kylmä sota ja ydinsodan pelko varjostivat ihmisten elämää.

Pelkoja paettiin työhön, vapaisiin suhteisiin ja viihteeseen. Maaltamuuttaneiden lapset kasvoivat uusien arvojen maailmaan, mutta aikuisväestö vierasti liian urbaania elämänmenoa, halveksi elitismiä ja kaipasi viihdekulttuuriin kansanomaisuutta.

Lehtimiesten Hymy ja Jallu osuivat parhaaseen mahdolliseen markkinarakoon purkaessaan kansan syvien rivien katkeruutta ja epäluuloa yhteiskuntaa kohtaan. Hymyssä saivat äänensä kuuluviin ihmisryhmät, jotka ennen oli pakotettu vaikenemaan: Ihmisten kärsimysten paisuttelu ja esittäminen groteskissa valossa teki asioista outoa viihdettä ja ruokki lukijoiden sensaationnälkää.

Kansan yläpuolella olevan hienostoväen pimeiden puolien paljastaminen ja julkkisten yksityiselämän riepottelu tuotti lukijoissa kenties sairasta vahingoniloa. Hymyn sensaatiohakuinen journalismi pysyi juuri ja juuri hyväksyttävän rajoissa - Lehtimiehet tosin joutui muutaman kerran raastupaan juttujensa ansioista - ja samalla siirsi rajoja edemmäs. Uskontoon ja seksiin liittyvien tabujen murtaminen synnytti myös vastalauseita, eikä välttämättä siksi, että lukijat olisivat olleet erityisen uskovaisia, vaan koska kyse oli perinteisistä arvoista, jotka oli totuttu kokemaan elämää suojaavina.

Maltillisemmat kristityt jättivät Hymyn kirjoitukset omaan arvoonsa, mutta loukkaantuneet lähettivät kirjeitä, joiden solvaukset vastasivat lehden linjaa tai menivät ylikin. Lehti käänsi tämänkin voitokseen ryhtyessään julkaisemaan ja kommentoimaan lukijoiden kirjeitä.

Urpo Lahtisen Lehtimiehet osti kilpailijansa pois pelistä ja oli ja lukujen todellinen menestystarina, jossa heijastui suomalaisen yhteiskunnan ja sen arvomaailman muutos:. Jyrki "Jyräys" Hämäläinen sai vapaat kädet kehittää Suosikista rock-maailman pinnallisuutta hyödyntävä, omanlaistaan sensationismia viljelevä nuorisolehti, joka keskittyi musiikin oheisilmiöihin enemmän kuin itse musiikkiin ja ruokki nuorten keinotekoisesti luotuja identiteettejä punkkareina, fiftareina ja hevareina.

Nuorisolehtenä aloittaneesta Hymystä tuli koko perheen sensaatiolehti, Nyrkkipostista miesten sensaatiolehti ja sensaatiolehti Jallusta pornolehti. Lehtimiesten naistenlehtiä olivat Jaana ja jonkin aikaa luvulla ilmestynyt Armi. Muihin julkaisuihin kuuluivat mm. Tekniikan maailma, Kaks Plus ja veritöillä mässäilevä Alibi. Hymyn ja Nyrkkipostin mehevimpiin julkkisjuttuihin ja henkilöiden julkiseen nolaamiseen riitti pohjaksi epämääräinen puolitotuus tai toimittajan kuulema tarkistamaton juoru, jonka pohjalta voitiin jo sanoa, että on kuultu luotettavalta taholta.

Hymy ja Nyrkkiposti vaikuttivat journalististen tapojen ja sopivaisuusääntöjen avartumiseen luvun loppua kohti: Jallu ja Lehtimiesten toinen, vuonna perustettu pornolehti Ratto taas vaikuttivat pornon juridiseen ja yleiseen sallittavuuteen. Hymyn ja Nyrkkipostin henkisenä jatkajana voidaan nähdä Aller Julkaisut Oy: Seiskan suurimpia kohujuttuja ovat olleet Lordi-yhtyeen laulajan kasvojen paljastaminen, mikä johti lehden vastaisen adressin keräämiseen internetissä adressi sai jo ensimmäisen vuorokauden aikana nimeä ja muun muassa Sokos veti lehden pois myynnistä asiakkaiden paheksunnan vuoksi ja Sig-yhtyeen laulajaa Matti Inkistä koskevan lapsipornovideotutkinnan julkaiseminen.

Inkistä ei oltu tuomittu, kyseessä oli vasta rikosepäily. Aivosyöpää sairastava ja valmiiksi masentunut Inkinen teki Seiska-lehden artikkelin jälkeen itsemurhan. Perässähiihtäjien jutuista väkisinkin puuttuu se tekemisen into ja tuoreus, mikä vanhoista Apu- ja Hymy-lehdistä välittyy. Nykyään kaikki on jo koettu, kuultu ja nähty. Jos media-alan edelläkävijöiden motivaattoreina -luvuilla olivat raha, kohahduttaminen ja journalistisesti mielenkiintoisten tuotteiden luominen, eikä välttämättä edes tässä järjestyksessä, ja Hymyn kohdalla listaan on vielä lisättävä virkavallan vääryyksien ja systeemin mädännäisyyden paljastaminen, nykyisin toimitustyön innoittajaksi riittänee pelkkä raha.

Ostetaan, myydään, vaihdetaan kirjat, lehdet ja postikortit. A Sota-ajan hartaus A Pelastus. A Rukous, ylistys ja palvonta. A Paasto ja terveys. A Luomisoppi ja evoluutio. Murray, Watchman Nee, Oswald J. Kristillinen kaunokirjallisuus A Hengelliset lastenkirjat.

A Kalenterit ja vuosikirjat A Suurteokset. Kompassikirja, Kurki, Taskukirjasto B Sarjat: Riksin sarja, Kolibri, Delfiinikirjasto C Sadut. K Maat ja kansat Suomi.

O Sotaromaanit O Käsi- ja opaskirjat. Q Ekologia, Luonnonsuojelu Q Ihmisoikeuskysymys. S Ilmailu T Luonnontieteet. U Urheilu, Voimistelu V Rakentaminen ja korjaus.

X Kielten opiskelu ja tutkimus. Manhattan, Ed McBain, ym. Kartat, Mainokset, Esitteet ym. Tietosanakirjat ja muut suurteokset. Apu ja muut jännitys- ja viihdelukemistot     Apu-lehden historia Madame myös lehden historia     Rikospoliisin mukana     Suosikki    Hymy-lehdet - sivun alareunassa Hymyn historia Hymy-lehden loiston vuodet:

EROOTTISETTARINAT KESÄTEATTERIT UUSIMAA GAY

8 HB:n Johanna 38 Koukuttava porno 42 Juhlaliite 46–78 RIPARI ON ajanjakso, johon meillä kaikilla liittyy suuria muistoja ja mielikuvia. Rippikoulu on .. Ja Jumala lupaa: ”Pyytäkää, niin teille anKuva SXC / Michelle Nguyen Minkä Jumala on julistanut maksetuksi, sitä ei karhua kukaan, ei nyt eikä tuomiopäivänä. (karhua pakoon juossut Aleksander Oksanen), Hän myy maitoa halvemmalla ilman alkupääomaa Jallu-miestenlehden; tuolloin se ei ollut vielä pornolehti, . Frederik: Sano vaan reilusti, että meistä on yritetty tehdä homoja. . On hyvin kyseenalaista, saisiko Werneri Pariisin kaupungilta luvan temppunsa suorittamiseen. kesäkuu Suomen Karhu-ryhmä estämään kansannousuja muissa EU maissa ja Karhu- ryhmä kyllä voidaan saada ampumaan vieraiden EU-maiden.

Porno karhu homoseksuaaliseen meislle vierasta luvalla